 |
| Tammi, 2019 |
Vanhemmat ovat poissa, lukiolaistyttö Kerry pitää juhlat, joiden päätteeksi hänet löydetään perheen uima-altaasta kuolleena. Ennen uima-altaaseen työntämistä Kerryä on lyöty golfmailalla päähän. Teosta epäillään poikaystävä Alania, koska nuorilla on ollut riitaa juhlien aikaan ja Alan on lähtenyt pois ovet paukkuen. Puolenyön maissa, kun Kerry on ollut siivoamassa juhlien jälkiä pihalla, Alanin tiedetään menneen paikalle "sovintoa tekemään".
Kerryn isosisko Aline on työskennellyt kolme vuotta ulkomailla toipumassa surusta, kun hänen sulhasensa on kuollut liikenneonnettomuudessa vastapuolenaan rattijuoppo. Nyt hän palaa parahiksi kotiin saatuaan opinto-ohjaajan paikan lukiosta, jotaa Kerry-sisarkin on käynyt. Samalla hän voi oman surunsa ohessa tukea vanhempiaan. Työkaveri Scott kiinnostuu Alinesta, ja he käyvät muutaman kerran ulkona. Kerryn murhaa tutkiva Mike Wilson pyytää Alinelta apua lukiolaisten jututtamisesta, ja he juttelevat asiasta pari kertaa ruokaillen yhdessä ravintolassa. Aline huomaa toivovansa Miken pyytävän häntä useammin ulos, mutta eihän murhtutkija voi seurustella todistajan kanssa.
Kerryn naapurissa asuu äitinsä kanssa kehitysvammainen Jamie, "iso poika". Äiti Marge tietää poikansa olleen murhayönä "Kerryn kanssa uimassa", mutta ei voi kertoa tietojaan poliisille, koska haluaa suojella Jamieta. Kuinka paljon Jamien juttuihin voi luottaa, ja kuka on "iso poika", jonka Jamie on nähnyt tekevän Kerrylle pahaa? Jamie itse vai joku muu? Ja voiko pojan muistiin ja juttuihin luottaa vai onko kaikki vaan mielikuvituksen tuotetta?
Taattua Mary Higgins Clarkia ja sopivaa lomalukemista. Ei liikaa henkilöitä, ei sivujuonia, tarinaa on helppo seurata ilman pinnistelyjä. Lopputuloksen arvaa jo viimeisen kolmanneksen aikana, mutta tarina viihdyttää silti. Välillä näitä, ja toisen kerran sitten taas enemmän keskittymistä vaativaa kirjallisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!