lauantai 26. marraskuuta 2016

Julie Murphy: Dumplin - isosti tai ei ollenkaan

Otava, 2016
Isoperseisille tytöille
 
Willowdean eli Will on lihava, ja sinut asian kanssa. Hän käy koulua ja on iltaisin töissä hampurilaisravintolassa. Sitten tapahtuu jotain kummallista. Työkaveri Bo, komea yksityiskoulun kasvatti, ihastuu Williin. Syttyy lyhyt romanssi, muutamia salaisia hetkiä autossa. Yhtäkkiä Willin kiloista tulee ongelma, ei Bolle vaan Willille itselleen. Miten kukaan niin komea voi tuntea vetoa lihavaan tyttöön? Romanssi loppuu ennenkuin se on ehtinyt kunnolla alkaakaan.

Koulukaveri Mitch pyytää Williä treffeille, ja vaikka ensimmäiset treffit eivät mikään  jättimenestys olekaan, Will ja Mitch päätyvät yrittämään jotain seurustelun tapaista. 
Samaan aikaan pikkukaupungissa järjestettän vuoden kohokohtaa, teinimissikisoja. Kisojen pääjärjestäjä on Willin äiti, joka on voittanut kisat joskus 90-luvulla ja pitää kunnia-asianaan mahtua joka vuosi missikisoissa käyttämäänsä iltapukuun ja juontaa kisat se päällä. Äidin kauhuksi Will ja muutama muu koulun "ruma ja lihava" tyttö päättävät osallistua missikisoihin protestina - sillä bikinvartalohan hankitaan pukemalla bikinit päälle. 

Missikisat aiheuttavat kaikenlaista päänvaivaa, kuten iltapuku. Ne aiheuttavat myös välirikon Willin ja parhaan ystävän Ellenin välillä.  Missikisojen huipennus onkin varsinainen yllätysten summa. Ja miten käy seurustelun Mitchin kanssa, kun upea Bo astuu takaisin kuviohin? Onko lihavan tytön kuitenkin parempi olla sinkku?

lauantai 19. marraskuuta 2016

Anna Jansson: Vääriin käsiin

Kansi: Anna Jansson: Vääriin käsiin
Gummerrus, 2016

Maria Wern -dekkari sijoittuu Gotlantiin. Saari on tullut tutuksi myös Mari Jungstedtin kirjoista. Vääriin käsiin -dekkarissa Maria Wern kollegoineen tutkii vanhusten murhia ja lukiolaisten katoamisia. Vanha koulukuvaaja murhataan, muitakin vanhuksia kuolee ja jopa rikospoliisi Tomas Hartmanin vanha Emma-äiti pahoinpidellään julmasti. Yhdistävänä tekijänä murhissa ja pahoinpitelyissä on videokuvaus, ja myös Maria Werniä on kuvattu makuuhuoneessaan vähissä pukeissa. 

Lukiolainen, koulukiusattu Hugo Fenström vierailee sisarensa Inan luona, mutta ei koskaan tule pois lautalta, jolla hänen oli määrä tulla kotiin. Kateissa on myös Matilda, johon Hugo on ihastunut. Myös Hugoa etsimään lähtenyt sisar Ina katoaa. 

Lukija tietää murhaajan ennen poliiseja, mutta se ei suinkaan vähennä jännitystä. Kirjassa on paljon henkilöitä, mutta juoni on looginen ja sitä on helppo seurata. Anna Janssonin kirjat ovat koukuttavia, ja on aina juhlaa, kun saa uuden Janssonin käsiinsä.




Kaisa Haatainen: Ylipainolisämaksu

Johnny Kniga, 2016

" Elämä voi muistuttaa meikkipussia, mutta vuorenvarmasti elämä on matka."



"Kaisa Haatainen on helsikiläinen kustannuspäällikkö. Hän on vanhapiika, esikoinen ja isosisko, ei erityisen ruma eikä erityisen kaunis, tukeva mutta rintava esikoiskirjalija"

Pidin kovasti Kaisa Haataisen esikoiskirjasta Meikkipussin pohjalta, siinä oli mielestäni jotain annaleenahärkösmäistä viisautta. Joskus olen todennut, että melkein kaiken, minkä olen elämässäni oppinut, olen oppinut Anna-Leena Härköseltä. Meikkipussin pohjalta tuntui siltä, että tässä on Anna-Leenalle seuraaja, ja innoissani tartuin Kaisa Haataisen toiseen kirjaan Ylipainolisämaksu.

Kirjassa seikkailee ensimmäisestä kirjasta tuttu Tytti Karakorpi. Tytti rakastaa matkustamista, ja tässä kirjassa hän kertoo matkoistaan lähelle ja kauas, eri kohteisiin ja eri matkakumppaneiden kanssa. Juuri matkakumppaneiden kuvaukset ovat kirjan parasta antia. Kumppanina on ollut bilehile, joka raahasi laivan hyttiin uljaita uroita. Tämän lystin Tytti kuitenkin tylysti lopetti ja heitti ylimääräiset ulos hytistä. Sitten on toinen äärimmäisyys, joka paheksuu kaikkea juhlimiseen viittaavaa, varsinkin alkoholia ja haluaa mennä iltakymmeneltä nukkumaan että jaksaa katsella nähtävyyksiä. Matkoilla on ollut mukana veli nimeltä Veli, jonka kanssa tehtiin kaksi yhteistä matkaa, ensimmäinen ja viimeinen. Simpsakka äiti, jonka perässä hiukan raskastekoisemmalla Tytillä oli pysymistä.

  On ollut kielimatka, työmatkoja, ryhmämatkoja. Erilaisia seurueita sekä myös yksin matkustelua. Aika lailla on eri matkakohteiden kuvausta, sekä erilaisia listauksia, jotka eivät oikein aukene jos ei ole em paikoissa käynyt. Odotin kirjalta ehkä liikoja ensimmäisen kirjan perusteella, ehkä petyin hiukan. Varsin viihdyttävää luettavaa kuitenkin silloin, kun haluaa rentoutua ja heittää aivot narikkaan.

lauantai 12. marraskuuta 2016

J. M. Ilves: Sorjonen : Nukkekoti

En ole pitkään aikaan innostunut mistään tv-sarjasta, mutta Sorjosen Nukkekodista jaksoin katsoa kaikki jaksot, ja seuraavaakin tarinaa aloitin seuraamaan. Taidolla tehty kotimainen poliisisarja. J.M. Ilves on "taiteilijanimi", jonka takaa löytyy kaksi nimetöntä ammattikirjailijaa. En voi olla arvailematta kuumeisesti ketä.

Kirja seurailee tiiviisti tv-sarjan käsikirjoitusta, ja moni asia, mikä jäi tv-ohjelmassa vähän hämäräksi, selviää kun kirjaa lukee. Oikeastaan olisin toivonut, että olisin saanut kirjan käsiini ennen tv-ohjelmaa, niin olisi ehkä saanut sarjasta enemmän irti. Hyvä näinkin. 

Juonen varmaan useimmat tietävätkin, eli Keskusrikospoliisin huippututkija Kari Sorjonen on siirtynyt perhesyiden vuoksi Lappeenrantaan, missä hän on siirtynyt rikoskomisarioksi vakavien rikosten erikoisyksikköön.  Sorjonen toivoo näin saavansa viettää enemmän aikaa tyttärensä ja vakavasta sairaudesta toipuvan vaimonsa kanssa. Hän joutuu kuitenkin heti tositoimiin, ja rajaseudun rikokset eivät ole ainakaan sen kesympiä kuin pääkaupungin keissit.

tiistai 8. marraskuuta 2016

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja : miehen työt

WSOY, 2016
Sisällys:
Metsän huoltokirja
Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun poikani kysyi minkä arvoisia meidän metsämme ovat. Kuinka männyille, kuusille, sammaleille, soille, mustikkakankaille ja tuntemattomille autonraadoille voi laskea rahallisen arvon?
 
Talon huoltokirja
Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun ei ränneistä pidetä huolta.
 
Auton huoltokirja
Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun naapurin Kolehmainen sanoi vaihtavansa autoa. Lähes uusi japanialainen kulkupeli, vuosimallia yhdeksänkymmentä ja neljä. Kolehmainen väitti säästävänsä polttoaineessa ja vakuutusmaksuissa merkittäviä summia vuosittain, kun ajaa uudella. Ilmoitan: polttoainetta säästetään jättämällä turhat ajot. Minkä takia pitää lähteä keskellä yötä huoltamolle nakkisämpylän ostoon?
 
Emännän huoltokirja
Löysin emännän. Istui katsomossa ja nauroi. Juotiin monet kahvit. Leipoi heti parasta pullaa tässä maailmassa. 
 
Lapsen huoltokirja
Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun aamupalaksi syödään hiutaleita. Eivät jää päähän matematiikan laskut, eivät pysy työkalut kourassa eikä jaksa kiertää latua sellaisella aamupalalla. 
 
Tämän opaskirjan lukaisin yhdellä aamukahvi-istumalla. Tästä kirjasta löytyy ohjeet melkein kaikkeen mitä miehen (ja miksei naisenkin) pitää osata tehdä. Osa ohjeista on ihan kirjaviisautta eri lähteistä, kuten jokamiehenoikeudet ja häävalssin askelkuviot. Osa on sitten Mielensäpahoittajan omaa viisautta. Kyrö on kertonut, että Mielensäpahoittajalla on esikuva todellisessa elämässä. Kuka hän sitten onkin, arvostan hänen yksinkertaista elämänkatsomustaan. Ehkä ei helpoin mahdollinen isä, appiukko tai aviomies ole ollut hän. Mutta fiksusti hän osaa kyseenalaistaa monet nykymaailman välttämättömyydet. 

Nykypäivänä penikoille pannaan kypärä päähän, pelätään niiden puolesta ja työnnetään aaltouuniruokia suuhun. Kyllä pitää pikkusen kopsahtaa, että tietää välttää sen alimman omenapuun oksan seuraavalla kerralla. 
 
Ne eivät epäile itseään. Kun lapsi kiipeää puuhun, se menee suoraan latvaan saakka ellei isä tai äiti ehdi puun juurelle varoittamaan, että pian putoat. Heti kun se ymmärtää, että semmoinen on mahdollista, sen ote alkaa heiketä.