Sofie Sarenbrant: Osasto 73

 

Tätä lukiessa toivoin todella, että olisin lukenut sarjaa järjestyksessä. Tässä kakkososassa Emma heräilee viiden kuukauden koomasta ratsastusonnettomuuden jälkeen. Hänen pieni vauvansa Ines ei olekaan enää ihan pikkuinen. Emman omaiset ovat huojentuneita, ja käyvät tiiviisti sairaalassa. He ovat onnessaan, että Emma pystyy taas hiljalleen kommunikoimaan. Emman mies Kristoffer tuntuu vaan ehtivän yhä harvemmin sairaalaan Emman luo pikku Ineksen kanssa. Emma on ymmällään. Onko viiden kuukauden aikana kuvioihin astunut uusi nainen? 

Kaikki tahot eivät ole yhtä innoissaan Emman heräämisestä. Varsinkin kun hän väittää kivenkovaan, että hevosen selästä putoaminen ei ollut onnettomuus, vaan joku säikäytti hevosen tahallaan. 

Kristofferin entinen naisystävä on taas kuvioissa mukana, sillä Kristoffer on pyytänyt häntä auttamaan pikku Ineksen hoidossa. Jossain vaiheessa vanha suola alkaa taas janottamaan. Hillevi on ollut suljetulla osastolla tyttärensä Felician tapaturmaisen kuoleman jälkeen. Hän alkaa pitää itseään, Kristofferia ja Inestä pikku perheenä, ja Emman herääminen ei ole hänelle mieleen. Hän on alkanut pitää Inestä omana tyttärenään eikä haluaisin Ineksen oikean äidin ilmestyvän taas kuvioihin. 

 

Emman sisko Josefin yrittää pitää kaikkia lankoja käsissään. Olla Emman tukena sairaalassa, huolehtia Ineksestä parhaansa mukaan Kristofferia  auttaakseen. Samalla hän yrittää päästä yli avioerostaan ja huolehtia kolmesta lapsestaan. Sitten Ines katoaa, ja paniikki on valmis.

Sofie Sarenbrant: Avoimet ovet

WSOY, 2019

 Luen  näitä Emma Skölt -kirjoja väärässä järjestyksessä. Tämä on ensimmäinen osa jossa Emmaan vasta tutustutaan.

Cornelia on eroamassa väkivaltaisesta miehestään Hansista. Cornelialla ja Hansilla on kuusivuotias tytär Astrid. Cornelia ja Astrid ovat löytäneet itselleen väliaikaisen asunnon, ja yhteinen luksustalo on myynnissä. Kohteessa on asuntonäyttö, jonka jälkeisenä yönä Hans saapuu humalassa kotiin, ja Cornelia alkaa taas pelätä väkivaltaisuuksia. Aamulla Hans löytyy raa´asti murhattuna makuuhuoneesta. 

Emma tulee paikalle kollegansa Nyhlenin eli Nylletin (naama) kanssa. Paikalle saapuu myös Josefin, Emman sisar ja Cornelian ystävä ja uskottu. Cornelia on järkyttynyt mutta ei vaikuta surevan väkivaltaista miestään. Vähän aikaa sitten hankittu henkivakuutus ei oikein tunnu sopivan eroamassa olevan pariskunnan osaan. Cornelia on ilman muuta yksi pääepäillyistä, varsinkin kun talosta ei löydy murron jälkiä ja Hans on surmattu heidän keittiöveitsellään. Mutta tytär Astrid väittää kivenkovaan nähneensä talossa vieraan miehen, joka kävi silittämässä hänen poskeaan.

Emma odottaa vihdoin lasta Kristofferin kanssa. Yhteen muutto ei kuitenkaan ota onnistuakseen, sillä Kristoffer on kiireinen kiinteistönvälittäjä. Emman entinen mies Hugo ei onnistunut saamaan Emmaa raskaaksi, ja on siitä katkera. Hän on edelleen rakastunut Emmaan, ja seurailee tämän elämää. Hän yrittää myös vaikeuttaa Kristofferin näyttöjä ja muutenkin osoittaa kaikin tavoin, että Emma kuuluu hänelle. 

Kun aloitin sarjan kolmannesta osasta ja luin vasta sen jälkeen tämän ensimmäisen, huomasin sarjan kehittyneen. Tämä ensimmäinen ei ollut ihan niin koukuttava ja mukaansatempaava kuin kolmas osa. Minua häiritsi myös, että jossain vaiheessa kieli muuttui puhekieleksi, varsinkin repliikeissä. Lieneekö suomentajan moka, vai onkohan myös alkutekstissä näin, mene tiedä. Nyt ahmin toista osaa, jossa kirjailija on parantanut otettaan selvästi. Rikosjuonen ohessa tavallisten ihmisten tavalliset toimet puhuttelevat, ja luovat kirjaan toden tuntua.