torstai 17. syyskuuta 2020

Sofie Sarenbrant: Osasto 73

 

Tätä lukiessa toivoin todella, että olisin lukenut sarjaa järjestyksessä. Tässä kakkososassa Emma heräilee viiden kuukauden koomasta ratsastusonnettomuuden jälkeen. Hänen pieni vauvansa Ines ei olekaan enää ihan pikkuinen. Emman omaiset ovat huojentuneita, ja käyvät tiiviisti sairaalassa. He ovat onnessaan, että Emma pystyy taas hiljalleen kommunikoimaan. Emman mies Kristoffer tuntuu vaan ehtivän yhä harvemmin sairaalaan Emman luo pikku Ineksen kanssa. Emma on ymmällään. Onko viiden kuukauden aikana kuvioihin astunut uusi nainen? 

Kaikki tahot eivät ole yhtä innoissaan Emman heräämisestä. Varsinkin kun hän väittää kivenkovaan, että hevosen selästä putoaminen ei ollut onnettomuus, vaan joku säikäytti hevosen tahallaan. 

Kristofferin entinen naisystävä on taas kuvioissa mukana, sillä Kristoffer on pyytänyt häntä auttamaan pikku Ineksen hoidossa. Jossain vaiheessa vanha suola alkaa taas janottamaan. Hillevi on ollut suljetulla osastolla tyttärensä Felician tapaturmaisen kuoleman jälkeen. Hän alkaa pitää itseään, Kristofferia ja Inestä pikku perheenä, ja Emman herääminen ei ole hänelle mieleen. Hän on alkanut pitää Inestä omana tyttärenään eikä haluaisin Ineksen oikean äidin ilmestyvän taas kuvioihin. 
 
Emman sisko Josefin yrittää pitää kaikkia lankoja käsissään. Olla Emman tukena sairaalassa, huolehtia Ineksestä parhaansa mukaan Kristofferia  auttaakseen. Samalla hän yrittää päästä yli avioerostaan ja huolehtia kolmesta lapsestaan. Sitten Ines katoaa, ja paniikki on valmis.


1 kommentti:

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!