Yli 550-sivuista tarinaa on vaikea tiivistää muutamaan kappaleeseen, mutta yritetään. Kirja on osittain karmivaa luettavaa, mutta silti on vaan pakko lukea, vielä pari sivua.
Kirja alkaa tapahtumista 28 vuotta sitten, jolloin erään perheen tarina pirstoutui. Isä Rusty on asianajaja, joka puolustaa niitä, joita kukaan muu ei halua puolustaa. Ja hän usein onnistuu työssään, mikä herättää vihaa. Perheen talo poltetaan, ja he joutuvat muuttamaan vanhalle maatilalle kauas maalle. 13- ja 15-vuotiaat tytöt, Charlotte ja Samantha, Charlie ja Sam, eivät ole innoissaan. Äiti Gamma yrittää puhua mustaa valkoiseksi, ja onneksi tytöillä on juoksuharrastus. Kaikki hajoaa, kun talon keittiöön tunkeutuu kaksi naamioitunutta miestä. Äiti ammutaan keittiöön, ja tytöt ohjataan aseella uhaten metsään.
Verta lensi kattoon. Levisi lattialle. Kuumia, lankamaisia punaisia säikeitä läiskähti Charlotten päälaelle ja osui Samanthan kaulaan ja kasvoille.
28 vuotta myöhemmin samalla paikkakunnalla kouluampuminen saa menneisyyden tapahtumat nousemaan esille. Revolveria piteli Kelly Wilson, 18-vuotias. Yksi vähäosaisista, ei ikäisensä tasoinen, helposti johdateltavissa oleva tyttö. Gootti, kiusattu, hyväksikäytetty. Kouluampujaksi häntä ei kukaan kuitenkaan olisi uskonut. Rustyn on tarkoitus ryhtyä puolustamaan häntä, auttaa nuorta naista välttämään kuolemantuomio. Sitten tapahtuu jotain, joka saa Samin ja Charlien tapaamaan toisensa kotikylässä monen vuoden jälkeen.
28 vuotta myöhemmin samalla paikkakunnalla kouluampuminen saa menneisyyden tapahtumat nousemaan esille. Revolveria piteli Kelly Wilson, 18-vuotias. Yksi vähäosaisista, ei ikäisensä tasoinen, helposti johdateltavissa oleva tyttö. Gootti, kiusattu, hyväksikäytetty. Kouluampujaksi häntä ei kukaan kuitenkaan olisi uskonut. Rustyn on tarkoitus ryhtyä puolustamaan häntä, auttaa nuorta naista välttämään kuolemantuomio. Sitten tapahtuu jotain, joka saa Samin ja Charlien tapaamaan toisensa kotikylässä monen vuoden jälkeen.
Lapiolla mätettiin multaa hautaan. Samin hautaan. Hänet haudattiin elävältä. Multa painoi hänen päällään kuin metallilevy. "Olen pahoillani." Koripallotossumiehen ääni särähti. "Hyvä Jumala, anna minulle anteeksi."
Tytöt joutuvat palaamaan nuoruutensa kauhunhetkiin, tapahtumiin, jotka on lukittu laatikkoon ja laitettu hyllylle 28 vuoden ajaksi. Lukija huomaa tulleensa huijatuksi, harhaanjohdetuksi, ja tapahtumat vyöryvät entistä karmivimpina kirjan sivuilla. Ja silti pitää vaan lukea, lukea ja lukea.
Tytöt joutuvat palaamaan nuoruutensa kauhunhetkiin, tapahtumiin, jotka on lukittu laatikkoon ja laitettu hyllylle 28 vuoden ajaksi. Lukija huomaa tulleensa huijatuksi, harhaanjohdetuksi, ja tapahtumat vyöryvät entistä karmivimpina kirjan sivuilla. Ja silti pitää vaan lukea, lukea ja lukea.
Charlie puristi silmänsä kiinni. Minä en ole täällä. Minä en ole täällä. Minä en ole täällä.
Mikään kirjassa ei ole sitä, miltä aluksi näytti. Hiljalleen tarina avautuu, jännitys tihenee, tapahtumat saavat uuden merkityksen. Karmiva mutta samalla kiehtova kirja