Roope Lipasti: Viimeiset polttarit

Atena, 2016

Tätä kirjaa lukiessani nauroin monta kertaa ääneen. Ja lukiessani mietin, mitä ihmettä kirjasta voisi kertoa ilman juonipaljastuksia. Kirja on ikäänkuin veijaritarinan ja miehisen chick litin sekoitus, samalla kertaa hauska ja surullinen.

Kaveriporukka kokoontuu viettämään Tarmon polttareita kymmenettä kertaa. Juhlijoita on kahdeksan eri ammattikuntaa edustavaa körilästä, plus yksi vauva. Tarmo on Maijan veli, ja Maija järjestää polttarit tälläkin kertaa, kuten ensimmäiselläkin. Jokaisissa polttareissa on myös ollut tapana järjestää kilpailu, ja sitä varten Maija on varustautunut pienellä kaivurilla, sillä hiekkaa tarvitaan ja paljon. Tällä kertaa myös voittopotti on isompi. 

Maija vastaa viikonlopun varsinaisesta ruokapuolesta, joka miehellä on kuitenkin makkarat ja sinappituubi mukanaan. Plus pakollinen olutlaatikko, sun muut viinakset joita ilman ei polttareita voi viettää. Kun on moikattu, korkataan ja sen jälkeen ei sitten selvinpäin ollakaan. 

Jaakko visioi siltä istumalta käänteisen pontikkapannun, jonka sisään yrjötään ja sitten se tislaa oksennuksesta imeytymättömän viinan, jonka voi juoda uudestaan. 

Viikonlopun edistyessä puskevat pintaan myös vanhat kaunat ja kateudet. Jokaisen elämässä on myös omat kipukohdat, jotka halutaan hukuttaa edes yhdeksi viikonlopuksi. Lapsettomuutta, avioeroja, uskottomuutta, rahapulaa. Sekä vakavaa sairautta.

Minulla on aivokasvain. Aivot kasvaa yhä vaan isommiksi ja tulee liikaa ajatuksia ja lopulta kuolen, hän sanoi, ja häntä selvästi helpotti sanoa se ääneen. Oli kuin hän olisi oksentanut ison kiven. 

Elise-vauvasta huolehtiminen on joukon kollektiivinen tehtävä ja myös huolenaihe. Vauva kun on varustettu viikonloppua varten yhdellä vaipalla ja parilla Tutteli-purkilla. Neuvokas joukko ei jää ihmettelemään, vaan yösiteillä ja elmukelmulla päästään pitkälle. Vauva tarvitsee Tuttelin lisäksi perunaa ja pottuja löytyy naapurin perunamaasta.

Varsinainen kilpailu on tällä kertaa totista totta eikä mitään leikkiä. Potti on sen verran suuri, että jokaisella olisi sille käyttöä. Alkometri ilmoittaa lahjomattomasti kertoimen, jolla pisteet kerrotaan, mutta potin voittajan nimi on Maijan taskussa.