 |
| WSOY, 2016 |
Alice lyö päänsä steppitunnilla ja menettää osan muististaan, kymmenen viimeistä vuotta hänen elämästään on kadonnut. Herätessään sairaalassa hän uskoo elettävän vuotta 1998, odottavansa ensimmäistä lastaan rakastamansa aviomiehen Nickin kanssa. Todellisuudessa on vuosi 2008, Alicella on kolme lasta ja meneillään riitaisa avioero.
Alice näkee peilistä kymmenen vuotta vanhemman, paljon hoikemman ja tyylikkäämmän itsensä. Hänellä on kolme tuntematonta lasta ja hän tapailee lastensa koulun rehtoria. Lisäksi hän on avainhenkilönä järjestämässä mittavia hyväntekeväisyystempauksia.
Alice ei tunne sitä ihmistä, joka hänestä on tullut. Olisiko hän voinut erota rakkaasta Nickistään ja riidellä hänen kanssaan lasten tapaamisesta? Lähipiirin ihmisiltä lipsahtaa tuon tuostakin nimi Gina, joka on selvästi ollut iso osa Alicen elämää. Mutta miksi kaikki vaikenevat hämillään ja kiusaantuneena nimen mainittuaan?
Kirjassa puhuu myös Alicen sisar Elisabeth eli Libby, joka kipuilee lapsettomuuden ja raskaiden hoitojen parissa ja joutuu pettymään kerta toisensa jälkeen. Alice ja Libby ovat aikanaan olleet läheisiä, mutta nyt jokin tuntuu vaivaavan sisarusten välejä. Mikä, siitä Alice on tietämätön. Myös tyttöjen "isoäiti" Frannie on kirjassa äänessä blogikirjoituksissaan. Kirjoitukset ja niiden kommentit tuovat kirjaan hersyvää huumoria.
Hiljalleen Alicen mieleen alkaa putkahdella tuokiokuvia kadonneista kymmenestä vuodesta. Vanha Alice ei selvästikään pidä tästä uudesta versiosta. Palaako Alicen muisti kokonaan? Ja voisiko kymmenen vuoden katoaminen korjata niiden aikana tapahtuneita vahinkoja?
Kirja luokitellaan viihteeksi mutta se on myös osittain vakava ja surullinenkin. Se houkuttaa lukemaan sivun toisensa perään. Se on laadukasta viihdettä ja kaukana hömpästä. Lisäksi se on kutkuttavan jännittävä, ja loppuratakaisua kohti kuljettaessa saattaa joutua valvomaan muutaman yönkin. Pisteet myös loistavalle suomennokselle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!