Karoliina Sallinen-Pentikäinen: Vauvavuosi

Bazar, 2017


Tee se itse -vauva -kirjasta tutuille Juhalle ja Usvalle on syntynyt ihana tyttövauva. Samalla on syntynyt äiti ja isä sekä kaksi paria isovanhempia. Kirjassa Usva ja Juha ovat äänessä vuorotellen luku kerrallaan. Usvan kertomuksesta mieleen palautuvat kaikessa raadollisuudessaan ja ihanuudessaan ne ajat, kun itse tuli ensimmäistä kertaa äidiksi. Sitä kun ei voi harjoitella, sitä on vaan hypättävä veteen ja yritettävä osata uida. Synnytyksen jälkeiset kipuilut ja kehon eritteet muistuvat mieleen, kuten ne mittaamattomat onnen hetket pienen ihmisenalun kanssa.


Juhan puheenvuoroissa tulee esille hämmennys ja ihmetys. Pieni ihme on maailmassa ja kaiken pitäisi olla ihanasti kohdallaan. Miksi sitten tuore äiti itkee kilpaa vauvan kanssa? Hormonihuuruissaan kamppaileva vaimo on mysteeri isäihmiselle. Tässä kohtaa tulee hyvin esille se, miten äiti murehtii muuttunutta ulkonäköään, kun hänen miehensä rakastaa entistä enemmän tätä äidillistä naistaan. Soppaa hämmentävät tietenkin myös isovanhemmat kokemuksen rintaäänellä. Neuvolan harjoittelijatyttösellä ei taas ole muuta kokemusta imetyksestä kun omat varhaiskokemukset, mutta hän osaa kyllä kertoa, missä Usva tekee väärin.


Onneksi Usvalla on vertaistukea perhekerhon äideistä (ja isästä). Heidän kanssaan voi jakaa vauva-arjen kokemuksia, bestis Minttu taas rientää avuksi silloin kun kaikki on vaarassa romahtaa. Miten käy jos isän kalsarit pesee samassa koneellisessa vauvapyykin kanssa? Miten helposti vauva menee rikki? Ja miten äiti ja vauva jaksavat kotona, kun isyysloma loppuu ja isä joutuu työnsä puolesta matkustamaankin?


Tapahtumien keskipisteessä jokeltelee ihana pikku Orvokki, joka pehmittää jääräpäisimmän vaarinkin herkistelemään. Hyvä ja realistinen kirja vauva-arkea eläville ja sitä suunnitteleville. Kuten myös isovanhemmille, neuvolahenkilökunnalle, ihan kaikille jotka ovat tekemisissä pikkuihmisten kanssa. Kaikki vauvat ovat erilaisia, mutta silti tämä kirja sai isoäiti-ikäisenkin nyökyttelemään. Tuollaistahan se oli, ja silti kaikki lapseni selvisivät hengissä ja heistä kasvoi hyviä ihmisiä.