Mäkelä, 2016 |
Kirja sijoittuu kesäiseen Naantaliin, mutta alkaa Rautavaaralla talvella 1939, jolloin kaksi sotilaskarkuria taistelee hengestään tiettömällä taipaleellaan. Poliisipari Varpu ja Tiia ovat tulleet jo tutuiksi aikaisemmista Arhipan kirjoista. Minulle he tuntuvat jo kirjaa avattaessa vanhoilta tutuilta. Nyt Tiia on viimeisillään raskaana. Naiset joutuvat selvittämään kolmea nuoriin ihmisiin kohdistunutta väkivaltaista hyökkäystä. Kaksi uhreista kuolee, kolmas selviää hengissä, mutta ei pysty auttamaan tutkimuksissa, koska ei muista tilanteesta juuri mitään. Poliiseja ihmetyttävät uhrien rintaan kiinnitetyt esineet. Kahden uhrin lähipiiristä löytyy mustasukkaisuutta, joka kohdistaa epäilyt uhrien kumppaniin ja ex-kumppaniin.
Totuus ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, ja Varpu lähtee seuraamaan vihjettä toiselle puolelle Suomea. Viimeisillään olevaa Tiia hän ei huoli mukaansa, vaan lähtee matkaan yksin.
Toisin kuin monissa dekkareissa, murhaa selvittelevät poliisit eivät joudu itse hengenvaaraan loppumetreillä, vaan lukija saa keskittyä ratkaisun pohtimiseen. Tässä kirjassa se on vähän liiankin ilmeinen, ja näyttää siltä että syyllinen haluaakin jäädä kiinni. Ratkaisu liittyy sittenkin vuosikymmenten takaisiin tapahtumiin.
Muutamasta edellisestä Arhipan kirjasta tuttuun tyyliin kirjan loppuun on heitetty seuraavan kirjan alku täkyksi lukijalle. Seuraavaa kirjaa odotellessa.
Onpa kiva tietää tästä uudesta kirjasta. Varmaan aika kattavasti kaikki Arhipan kirjat olen tähän asti lukenut. Oikeastaan aloitin dekkareiden lukemisen niistä. Täytyy taas pitää silmät auki jos tämä löytyisi kirjastosta.
VastaaPoistaSuosittelen :)
Poista