Kristiina Vuori: Neidonpaula

Tammi, 2015

Kristiina Vuoren kirjat näyttävät etenevän kronologisessa järjestyksessä. Aivan sattumalta olen myös lukenut niitä siinä järjestyksessä. Kirjat ovat kuitenkin miljööltään ja henkilöiltään täysin itsenäisiä. Edellisen kirjan henkilöön saatetaan viitata jossain sivulauseessa. Toki kirjojen historialliset tapahtumat etenevät myös aikajärjestyksessä, mutta se ei haittaa lukukokemusta, vaikka ei olisi edellisiä kirjoja lukenut.

Kirja sijoittuu 1400-luvulle, ja pääosassa ovat kaksostytöt Brita ja Gertrude eli Truda.Tytöt ovat niin samannäköisiä, että heidät erottaa ainoastaan erivärisestä käsivarren paulasta. Kiusan ja toisinaan myös hyödyn vuoksi tytöt joskus vaihtavat pauloja, Britasta tulee Truda ja Trudasta Brita.  Kirjan minä-henkilönä on Truda. Sisarusten äiti on pakanallista Ilvesten tietäjäsukua, yrteillä parantaja. Isä Olavi on hurskas ja halajaa maallikkoveljeksi luostariin, ja nunniksi hän aikoo myös tyttärensä. Kuolinvuoteellaan tyttöjen äiti kuitenkin rukoilee Olavilta, että vain toinen tytöistä sijoitettaisiin luostariin, ja toinen voisi jatkaa Ilvesten sukua. Vastentahtoisesti Olavi suostuu pyyntöön.

Äidin kuoleman jälkeen Britasta tulee noviisi ja Olavista maallikkoveli Armonlaakson luostariin. Truda kihlataan lapsuudenystävälleen Jeppe Pietarinpojalle, mutta hänen on myös tarkoitus kasvaa naimaikään Armolaakson suojissa. Salaa Trudalta ja Olavilta tyttöjen äiti, rälssirouva Kyllikki Jaakontytär on koulinut yön pimeydessä Britasta yrteillä parantajaa. Britan sijasta luostariin olisi halunnut Truda, sillä hän on perinyt Ilvesten suvusta kauhistuttavamman puolen: hänen sisällään asustaa Ilves, ja hänellä on myös taito kutsua petoja, asettua niiden ruumiiseen ja käyttää niiden voimaa. Truda käyttää kykyään vain silloin kun on pakko, sillä jokainen kerta syö palasen hänestä itsestään. Tämän kyvyn vuoksi Truda haluaisi luostarin turvaan. 

Uuden luostarin kirkkomaalauksia tulee tekemään komea nuorukainen Lukas Danske, joka vie Trudan sydämen mennessään. Myös Britalla taitaa olla tunteita Lukasta kohtaan.Tunteet ovat yhtä epäsopivia niin luostarin noviisille kuin toiselle miehelle kihlatulle morsiamelle. Mutta rakkaus vie mennessään, ja tahtomattaan Lukas aiheuttaa tapahtumavyöryn, joka saattaa molempien sisarusten tulevaisuuden vaakalaudalle. Kuten myös omansa. Hiljalleen selviää, että Lukas ei olekaan vain halpa-arvoinen pensselinheiluttaja, tosin taitava sellainen, vaan paljon ylhäisempää syntyperää.

Kuten aikaisemmissakin Kristiina Vuoren kirjoissa, kirjan loppuosa on sotaisa. Romaanin lopussa on myös "romaanin maailma" -osio, jossa kirjailija kertoo taustaa kirjan tapahtumille. Kaksostytöt ovat kuvitteellisia, mutta monet kirjan henkilöistä ovat oikeita historian henkilöitä. Esim. tyttöjen isä, Olavi Juhananpoika on ollut Naantalin pormestari ja porvarismies, ja lahjoitettuaan omaisuuttaan luostarille hän on toiminut Armolaakson palvelijakartanon esimiehenä. Myös Jeppe Pietarinpoika, Trudan aviomies on todellinen henkilö kuten hänen vanhempansakin. Lisäksi kirjassa vilahtelee tuttuja historian henkilöitä ja sukuja, kuten Tottit ja Bondet. Kaarle Knuutinpoika Bonde nousi Ruotsin valtaistuimelle peräti kolme kertaa. 1400-luvulla ei kuninkaana oltu kuolemaan saakka, vaan valtaistuimet olivat varsin tuulisia paikkoja.

Kristiina Vuoren kirjassa minua kiehtoo erityisesti taiat, loitsut ja kasveilla parantaminen. Tämän kirjan parasta antia olivat mielestäni kuvaukset Trudan tuntemuksista hänen asettuessaan eläimen ruumiiseen. Ne oli niin taitavasti kuvattu, että melkein tunsi ilveksen kynsien kasvavan omiinkin käsiinsä.