|
Otava, 2016
|
Pidin kovasti Kati Hiekkapellon edellisistä dekkareista: Kolibri (2013 ) ja
Suojattomat (2014). Kati Hiekkapelto asustelee nykyisin Hailuodossa (yksi
lempipaikoistani kesälomamatkoilla!). Hän on opettanut maahanmuuttajia ja
asustellut itsekin Serbian unkarilaisalueilla. Kirja kertoo Anna Feketestä,
kuten kaksi aikaisempaakin kirjaa. Anna on muuttanut 4-vuotiaana Suomeen
Serbiasta ja kouluttautunut poliisiksi ja työskentelee rikostutkijana. Annan
äiti ja veli ovat myös asuneet Suomessa mutta palanneet Serbiaan.
Tässä kirjassa Anna on matkustanut lomalle kotikyläänsä Serbiaan äitinsä ja
veljensä luo viettääkseen aikaa perheensä ja ystäviensä kanssa. Heti
ensimmäisenä iltana viinijuhlilla Annan käsilaukku varastetaan. Anna ja ystävät
lähtevät juoksemaan varkaan perään, mutta tämä onnistuu pakenemaan
vanavedessään punahameinen pieni tyttö. Seuraavana päivänä varas löytyy
kuolleena vierellään käsilaukku, josta puuttuu Annan passi.
Varas kuuluu romaniheimoon, ja poliisi on haluton tutkimaan hänen kuolemaansa.
Varkaan väitetään kuolleen hukkumalla. Anna vaistoaa tapauksessa jotain
hämärää, eikä voi olla käynnistämättä omia, yksityisiä tutkimuksiaan, niin
lomalla kuin onkin. Tapahtumat alkavat kiertyä yhä lähemmäs Annan omaa
menneisyyttä ja kauan sitten kuolleen isän tarinastakin alkaa löytyä uusia
piirteitä.
Kirja on
hyvin erilainen kuin kaksi aikaisempaa, vaikka päähenkilö onkin sama. Kirjan
teemoina ovat romaniväestön asema, ihmissalakuljetus sekä euroopan
pakolaistilanne, joiden ympärille tarina punoutuu. Serbialaiset nimet toivat
tarinan lukemiseen omaa haastettaan, varsinkin kun siellä kirjoitetaan sukunimi
ennen etunimeä, esim Fekete Anna. Vieras kulttuuri on tarinan suola ja haaste,
ja suomalaisen on vaikea käsittää ihmisten eriarvoisuutta ja yhteiskunnan
korruptoituneisuutta. Anna kipuilee kahden kotimaan välillä. Kylmä ja räntäinen
Suomi, jossa poliisiin voi kuitenkin luottaa on kovin erilainen kun Annan
läheisten kotimaa, jossa yöt ovat tummaa samettia, mutta läheskään kaikkien
henki ei ole samanarvoinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!