 |
Pysytelläänpä edelleen uskollisesti dekkareissa, ja pohjoismaisissa sellaisissa. Mari Jungstedin 11. suomennetussa Gotlanti-sarjan dekkarissa Anders Knutas on toipumassa avioeron sekä työssä sattuneen trauman aiheuttamasta masennuksesta. Hänen sijastaan rikostutkijana on komisario Karin Jacobssson. Karinin ja Andersin työtoveruus on kehittynyt romanssiksi, joka kirjan kuluessa etenee rakkaussuhteeksi.
Kolmivuotias Vilma on äitinsä mukana töissä kauneushoitolassa, jonka pihalta hän katoaa mystisesti kesken äidin työpäivän. Pienet valkoiset kengät jäävät nurmikolle siihen kohtaan missä tyttö on leikkinyt. Järkyttyneet vanhemmat hälyttävät poliisit, mutta tyttö tuntuu haihtuneen ilmaan. Vilma sairastaa epilepsiaa ja hän on riippuvainen säännöllisestä lääkityksestä.
Toisaalla yötyötä tekevä perheenisä David kuulee tahtomattaan vaimonsa yöllisen puhelinkeskustelun, ja joutuu järkyttymään perinpohjaisesti, kun pääsee selville vaimonsa elämästä kaksoiselämästä.
Pian toinenkin pikkutyttö katoaa, ja eräälle rannalle ajelehtineesta matka-arkusta löytyy naisen ruumis. Poliisi tekee pitkää päivää tavoittaakseen murhaajan ja tyttöjen sieppaajan. Päähenkilöiden mielenliikkeitä seuratessaan lukija voi arvailla syyllistä. Vaikka osuisi oikeaankin, se ei kirjan mielenkiintoa vähennä.
Kirjan lopussa Anders ja Karin päättävät matkustaa Kanarialle, jotta Anders voisi päästa irti sinne
kohdistuvasta traumastaan. Vielä ehtii tapahtua jotain, joka saa lukijan miettimään, pääseekö pariskunta matkaan. Tiettävästi seuraava Jungstedtin kirja sijoittuukin Kanarialle, sittenpä nähdään onko pariskunta kirjassa mukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!