lauantai 13. tammikuuta 2018

Laura Lehtola: Takapenkki

Kuvahaun tulos haulle laura lehtola takapenkki
Otava, 2017


Tekeekö mielesi laittaa hetkeksi aivot narikkaan ja uppotua hömppäpömppään? Tässäpä iloinen iltapala ahmaistavaksi siihen nälkään.

Kirjan henkilöt ovat karikatyyrisiä. Elina on 17-vuotias lukiolainen ja raskaana.  Elinan lääkäri-isä on pitemmällä komennuksella Brasiliassa jä äiti on katsonut tarpeellisemmaksi vahtia uskottomuuteen taipuvaista miestään kuin Elinaa.Pari tonnia pamahtaa tyttären tilille joka kuukausi ja yhteyttä pidetään skypellä ja tekstiviesteillä. Lapsen isälle kertominen tuntuu ylitsepääsemättömältä. Koko kirjan mitan en voi olla ihmettelemättä sitä, miten vanhemmat matkustavat koko lukuvuodeksi ulkomaille ja jättävät 17-vuotiaan tytön yksin kotiin. Mutta tässä kirjassa ei sekään ole mahdottomuus, kuten ei mikään muukaan.

Tuula on viisikymppinen työvoimatoimiston virkailija, joka potee pahaa bakteeri- ja kemikaalikammoa, sekä tyhjän pesän syndroomaa, kun poika Teemu on muuttanut opiskelija-asuntoon. Tuulan mies Topi on jämpti mies, joka rentoutuu lukemalla Taloussanomia ja Kuluttajalehteä. Oikea suomalaisen miehen karikatyyri, joka pitää kunnossa auton ja "huoneiston", joksi hän kotia kutsuu. Vaimolleen hän antaa pisteitä 96/100. Tuula ei ole varma, pitäisikö olla tyytyväinen pisteisiinsä vai ei. 

Aleksi on Tuulan asiakas, nuorimies, joka ei tunnu löytävän paikkaansa yhteiskunnassa. Työpajatoiminta loppui lyhyeen ja niin uhkaa loppua myös työkokeilu hotellin saunaosaston kylvettäjänä. Hän on tietämättään myös Elinan lapsen isä. Aleksin mummo on kasvattanut pojan äidin kuoltua.

Mummo, Elsi Sahanen, on räväkkä, tupakkaa tuprutteleva karjalaisnainen, joka pitää "kehveliä" kuten myös tämän kavereita kurissa ja herran nuhteessa. Tupakoinnin mummo vielä sulattaa, mutta kaljoittelut käskee jättää juopommille. Nyt kun Aleksi asuu jo omillaan, voi mummokin vähän hellittää ja siirtyä tupakoimaan tuuletusikkunasta sohvalle. 

Olin neljännellä luokalla koko koulun ainoa, jolla on oma jalkakylpylaite. Olin toivonut joululahjaksi Segan pelikonsolia, mutta mummo oli kuullut aaeegeen jalkakylpy ja ajatellut, että tämäpä se sattui. 

Mitä sillekin jalkakylpylaitteelle tapahtui, lue itse. Mummon ja Aleksi kommunikointi on riemukasta luettavaa.

Tuleksie kehveli ajelemmaan minnuu sitten, kun Sahasen sukkuun saahhaan ensmäinen mersu?  mummo kysyy. -Pääsee tuo Järvisen poikakii kyytii, jos ossaa jo olla laittamatta räkkäänsä nahkapiellyksiin. 

Kirja huipentuu hurjaan automatkaan, joka muuttaa koko revohkan elämän. Kirjan vakavampi sanoma on, että masennus voi olla tappava tauti. Kurjuuksilla tässä kirjassa ei kuitenkaan todellakaan mässäillä! Lue ja ilahdu!

Max Manner: Mayra

Kuvahaun tulos haulle max manner mayra
Arktinen Banaani, 2017
En ole aikaisemmin tarttunut yhteenkään Max Mannerin kirjaan. Jostain syystä kirjastotyössäni, kun Mayra palautui lainasta, avasin sen ja luin pari sivua. Kirja lähti samantien mukaani, ja luin sen parilla istumalla loppuun. 

Heikki on työkyvyttömyyseläkkeellä oleva orkesterisellisti. Reuma on runnellut hänen käsiään niin, että soittaminen ei enää onnistu.Heikin vaimo Anna-Liisa kuolee yllättäen auto-onnettomuudessa. Heikki syyttää onnettomuudesta itseään, ja rypee surussaan.  Vanha ystävä Jouko rientää ystävänsä tueksi, ja pienin askelin Heikki yrittää palata takaisin elämään.

Hautausmaalla Heikki tapaa Eevan, joka vie eikä vikise. Eeva on näyttävä ja varakas leskirouva, joka on päättänyt saada Heikistä itselleen uuden kumppanin. Heikki on kiinnostunut, tottakai, mutta samalla häntä vähän hirvittää Eevan dominoiva käytös. Yllättäen Heikkiin ottaa yhteyttä nuoruudenrakastettu Mayra, joka on aikoinaan kadonnut kuin tuhka tuuleen Heikin elämästä. Nyt Mayra majailee Espanjassa, ja haluaa tavata. Heikki lentää Espanjaan ja vuodet ovat yllättäen poispyyhkäistyt. Mayra on entisensä, räiskyvä mutta samalla eteerinen taiteilijasielu, joka arvostaa Heikkiä myös sellistinä.

Heikki hyppää pää edellä uuteen elämään, mutta eiväthän asiat koskaan näin yksinkertaisia ole, ainakaan kirjoissa. Juonipaljastuksia tekemättä on vaikea kertoa enempää. Näyttää siltä, että Heikki menettää taas kaiken, mutta elämällä on vielä tarjottavaa hänelle, jopa jymy-yllätyksen verran.

Taas koin tämän kirjallisuuden loputtoman viehätyksen. Löytää uusi kirjailija ja ihastua niin, että haluaa samantien lukea koko hänen tuotantonsa.Espanjan kieli ja kulttuuri ovat myös lähellä sydäntäni, ja tapahtumat sijoittuvat osittain Espanjan Andalusiaan, minne Mayra on asettunut asumaan. Seuraavaksi aion hypätä Mannerin dekkareiden maailmoihin.



torstai 11. tammikuuta 2018

Cilla & Rolf Börjlind: Nousuvesi

Kuvahaun tulos haulle börjlind nousuvesi

Schilds & Söderströms, 2013
Luin siis sarjan neljännen osan Uinu paju pienoinen epähuomiossa ensimmäiseksi, ja halusin palata ihan alkuun, joten etsin käsiini tämän Nousuvesi-kirjan. Tässä ensimmäisessä osassa pääsin palaamaan Olivia Rönningin poliisiopiskelija-aikoihin, ja selitys tuli myös sille, miten Tom Stilton on joutunut kadulle kodittomaksi poliisinuraltaan. 

Olivia edesmennyt isä on aikanaan tutkinut selvittämättömäksi jäänytta tapausta, jota kutsuttiin nimellä "rantamurha". Olivia päättää jatkaa tutkimuksia harjoitustyönään. 23 vuotta aikaisemmin on Ruotsin länsirannokolla Nordkosterin saarella tapahtunut raaka murha. Nuori, raskaana oleva nainen on murhattu tekemällä rantahiekkaan kuoppa, johon nainen on haudattu kaulaansa myöten, ja annettu sitten nousuveden hoitaa tehtävä loppuun. Koskaan ei saatu selville naisen henkilöllisyyttä. Tapahtumalla oli silminnäkijä, silloin 9-vuotias pikkupoika.

Kirjan toinen juonilinja sijoittuu Tukholmaan, missä pahoinpidellään raa'asti asunnottomia. Pahoinpitelyt nauhoitetaan ja ladataan nettiin. Yksi uhreista kuolee, ja tapauksen muututtua murhaksi poliisikin kiinnostuu.

Vielä kolmaskin juonilinja löytyy. Bertil Magnusson on rikas monikansallisen kaivosyhtiön toimitusjohtaja. Yhtiön toimet ja luvansaantimenetelmät eivät oikein kestä päivänvaloa. Sitten Bertil alkaa saada kiristyspuheiluita, joissa on nauhoitettuja keskustelunpätkiä. Keskustelut sisältävät aineistoa,  joka ei saa missään nimessä joutua julkisuuteen, ja Bertil aloittaa epätoivoisen yrityksen jäljittää alkuperäiset nauhat. 

Sivujuoniakin on moninaisia. Seuralaistyttöpalveluita, häkkitappeluita ym vähän liikaakin yhteen tarinaan, ja osa juonista ei tunnu liittyvän tarinaan millään lailla. Aika lailla hämmennystä omalla kohdallani herätti tuo, että tosiaan luin sarjan neljännen osan Uinu paju pienoinen ennen tätä ensimmäistä. Tom Stilton oli neljännessä osassa komea ja terävä, poliisia auttava ex-poliisi. Nousuvedessä hän on onneton, koditon, kadulla elävä alkoholisti Jelle. Nousuvedessä esiintyy muitakin henkilöitä, jotka Uinu paju pienoinen -kirjassa nousevat tärkeämpään osaan, mutta tässä he herättävät pelkästään hämmennystä.

Kyllähän nämä kaikki tarinan juonteet sitten varsin taitavasti kurotaan yhteen kirjan loppua kohden. Hiukan sillisalaattimainen maku kirjasta kuitenkin jäi. Loppuratkaisun aavistin jo kirjan loppumetreillä, joskin toivoin olevani väärässä, nimittäin vähän liian paksulta ja epäuskottavalta se tuntui.


maanantai 1. tammikuuta 2018

Cilla & Ralf Börjlind: Uinu paju pienoinen

Kustantamo S & S, 2017
Taas kävi niin, että nappasin uutuushyllystä dekkarin, enkä tajunnut että tämä on jo neljäs Tom Stiltonista kertova kirja. Nyt on sitten työn alla Nousuvesi, josta tehty tv-sarja on nähty Suomessakin. Tässä kirjassa hiukan häiritsi se, etteivät henkilöt olleet ennalta tuttuja. Pidin kirjasta kovasti ja aion lukea aiemmatkin osat, järjestyksessä. 

Smoolannin metsästä löytyy haudattuna n. kymmenvuotiaan pojan ruumis, jonka aika ja metsän eläimet ovat saaneet huonoon kuntoon. Poika on murhattu, ja hänelle on myös tehty seksuaalista väkivaltaa. Jäljet johtavat Bukarestin alamaailmaan ja viemäreihin.

Eurooppaan on saapunut ennnennäkemätön pakolaisten aalto, josta myös Ruotsi on saanut osansa. Poliisi Olivia toimii avustustehtävissä Tukholman päärautatieasemalla, missä pakolaisille tarjotaan vettä ja ruokaa ja yritetään löytää katto pään päälle. Avustustehtävissä toimii myös Tom Stiltonin asuinkumppani Luna. 

Muriel asuu kaverinsa metsämökissä, ja hankkii rahaa huumeisiin myymällä itseään kaduilla. Hän löytää kadulta lohduttomasti itkevän pakolaistyttö Folamin, ja ottaa tämän suojiinsa metsämökkiin. Äkkiä Muriel on saanut syyn yrittää pysyä erossa huumeista, kun hän haluaa auttaa ja suojella Folamia. 

Ruumiita löytyy lisää, ja Tom Stilton kutsutaan mukaan avustajaksi rikostutkintatiimiin, jossa hän on työskennellyt, ennen vuosiaan kadulla. Olivian kanssa he lähtevät Bukarestiin, sukeltavat viemäreihin ja alamaailmaan ja yrittävät löytää selitystä tapahtumiin. Myös Folamin kohtalo tuntuu liittyvän tapahtumiin, jotka ovat karun kauheita. Rikolliset eivät kaihda keinoja ja laativat organisaatioita, eikä ihmishenki - varsinkaan tuntemattoman pakolaislapsen henki - ole minkään arvoinen, kun isot rahat liikkuvat. Myös Tom on nähnyt ja kuullut liikaa.

Kirjan henkilöihin muodostui helposti mutkaton suhde, ja palan halusta tietää heidän aikaisemmista vaiheistaan. Kirja käsittelee päivänpolttavia aiheita, joista kovin moni uutuusdekkari juuri nyt kertoo. Mutta se ei tässä kirjassa häirinnyt. Kirja on piinaavan jännittävä ja kertoo ihmistä, jotka eivät pelkää vaarantaa omaa henkeään ihmishenkiä pelastaessaan. 

tiistai 26. joulukuuta 2017

Mary Higgins Clark ja Alafair Burke: Kadonnut morsian

Tammi, 2016
Amanda Pierce katoaa jäljettömiin luksushäidensä aattona. Viiteen vuoteen hänestä ei ole kuultu mitään. Etsinnät on lopetettu tuloksettomina.  Viimeisenä epätoivoisena yrityksenä Amandan äiti ottaa yhteyttä Laurie Moraniin. Laurie on tuottajana tv-sarjassa Epäillyt, ja sarja on ennenkin auttanut selvittämään rikoksia.

Niinpä Amandan läheisimmät palaavat hääpaikalle kuvauksia varten. Laurien miesystävä Alex on varsin taitava haastattelija, ja saa seurueen jäsenet paljastamaan enemmän kuin haluavatkaan. Suruunsa juuttuneet vanhemmat ovat eronneet. Charlotta-sisko on ottanut Amandan paikan naisten alusvaatteisiin erikoistuneessa perheyrityksessä Ladyformissa. Paikan, josta hän oli katkera Amandan eläessä. Ja kuinka ollakaan, sulhanen Jeff ja kaaso Meghan ovat rakastuneet ja avioituneet vain vuosi Amandan katoamisen jälkeen. Paikalle kuvausiin tulevat myös Jeffin opiskelukaverit Nick ja Austin. Bestmanina toimi Amandan isoveli Henry, suvun kapinallinen.

Amanda oli eläessään tehnyt testamentin tulevan miehensä Jeffin hyväksi. Jeff ei ole kuitenkaan päässyt käsiksi perintöön, koska Amandaa ei ole julistettu kuolleeksi. Valokuvaajan assistentin kokoelmista löytyy lisää outoja asioita. Varsin monilla olisi ollut motiivi tappaa Amanda. Ennen häitään Amanda on myös heittänyt ystävilleen, että ei olekaan ihan varma, onko tekemässä oikean ratkaisun. Ainakin Sandra-äiti haluaa uskoa, että Amanda on kadonnut tahallaan ja elää uutta elämää jossain kaukana. 

Higgins Clarkin kirjat ovat pitkään jääneet minulta lukematta, kun tuntuivat toistavan itseään. Kadonnut morsian oli kuitenkin toista maata, ei mikään huippudekkari mutta varsin hyvää vatsantäytettä dekkarinnälkään. 

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Sari Helin: Elämää tehosekoittimessa ja muita kirjoituksia

Tammi, 2017

Sari Helin on monelle tuttu Huono äiti -blogistaan. Kirja on luokiteltu tietokirjallisuuden puolelle ihmissuhteiden psykologia -luokkaan. Itse kyllä pidän kirjaa varsin viihteellisenä vaikka ehkä sitä  psykologiaakin sieltä rivien välistä vilahtelee. En ole ihan kohderyhmää, kun omat lapset ovat jo aikuisia, ja tässä kuvataan lähinnä pikkulapsiperheiden elämää. Ehkä aika kultaa muistot, sillä en muista se ihan noin kamalaa olevan. Kirja on kirjoitettu ironisen humoristisesti, mutta mielestäni ehkä liiankin negatiiviseen sävyyn. Muistoissani tuo pikkulapsiaika oli ehkä sitä elämän parasta aikaa, vaikka välillä olikin aika zombi unenpuutteesta ja lasten sairasteluista. 

Kirjassa käsitellään lasten lisäksi KonMaritukset ja sovituskoppikriisit, parisuhdeongelmat ja ystävysten väliset kahnaukset ihan hauskasti. Ehkä  ei kannata lukea, jos vasta suunnittelet lasten hankkimista. 

tiistai 12. joulukuuta 2017

Johanna Tuomola: Kun eilinen oli toinen

Johanna Tuomola & Book4you 2017
Johanna Tuomolan edellisessä kirjassa Valheiden vangit tutustuimme Julia Takaloon. Hän on onnistunut saamaan potkut sekä Helsingin poliisista että turvapalveluyrityksestä, ja on näin päätynyt yksityisetsiväksi. Hän on onnistunut suututtamaan räväkällä käytöksellä esimiehensä, eivätkä Julian tutkintamenetelmät aina kestäkään päivänvaloa. Valheiden vangeissa paljastui myös, että Julia sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, jonka vuoksi vauhti kiihtyy välillä liikaakin ja vaikeuttaa tutkimuksia. Ja tuollaisen jakson jälkeen hän yleensä vaipuu syvälle masennukseen.

Jo Valheiden vangit -kirjassa Tuomolalla oli metodi, johon en ole ennen törmännyt. 40 esilukijaa luki käsikirjoituksen ennen lopullista versiota ja kertoi mielipiteensä ennen lopullista versiota.Tämän mahdollistaa se, että Tuomola kustantaa itse trilogian, vaikka moni kustantamokin tämän varmaan mielellään listoilleen ottaisi.  Minulla oli ilo ja kunnia olla mukana Kun eilinen oli toinen -kirjan esilukijaraadissa. Sain jopa sanoa mielipiteeni kansikuvasta - ja nimeni ja kommenttini takakanteen! Oli ihan valtavan jännittävää saada paperpinkka luettavakseen ajatuksella, että saan tutustua kirjaan ennenkuin se on nähnyt päivänvaloa. Minulla oli aikomus lukea käsikirjoitus ajatuksella ja tehdä muistiinpanoja, mutta kuinkas kävi? Ahmaisin paperipinon muutamassa illassa tehden hätäisiä merkintöjä marginaaliin. Julia on hyppäyttänyt Johanna Tuomolan kotimaisen dekkarigenren kärkikaartiin.

Sittemmin sain kiitokseksi Johannalta kirjan omistuskirjoituksella. Käsikirjoituskin on tallessa, ja jalo aikomus oli lukea ne rinnan ja katsoa mitä on muutettu. Mutta niinhän siinä taas kävi, että kun kirjan otin käteeni, käsikirjoitus unohtui. Esilukijakaarti oli kuitenkin selvästi saanut vaikuttaa lopputulokseen.

Kaisa ja Kaarle Valle ovat perustaneet hoitokodin, Villa Santalan. Potilaina heillä on mielenterveyspotilaita. Villa Santalassa on tapahtunut outoja ilkivallantekoja, ja Julia saa toimeksiannon selvittää asiaa. Hän ujuttauttuu yhteisöön esittämällä potilasta. Muut potilaat ovat Camilla, Henna, Amanda ja Teemu. Yksi heistä murhataan.

Julian seksielämä on melkoisen holtitonta, ja kun Villa Santalaan  työntekijäksi ilmestyy komea Nelson, Julia ei malta pitää näppejään erossa. Jälkeenpäin hän soimaa itseään ankarasti. Olisiko hän voinut estää murhan, jos ei olisi viettänyt murhayötä Nelsonin vuoteessa? Ainakin hän tietäsi, kuka murhan teki.

Julia tuntuu olevan ainoa, joka pystyy kommunikoimaan Kaisan autistisen Armas-pojan kanssa. Voiko olla, että Armas näki ikkunasta, kun murha tapahtui? Tapahtumat alkavat vyöryä hurjaa vauhtia kohti loppuratkaisua. Lopussa jännitys käy melkein sietämättömäksi, ja ratkaisu on täysin odottamaton. Ihmismieli on yllättävä.

Kaiken tämän keskellä Julia yrittää pitää loitolla mielen demoneita ja välttää suistumasta takaisin pimeään kuiluun.Tapahtumien tiimellyksessä Julialle selviää menneisyydestään asioita, joita hän ei tiennyt, ja joista hän haluaa tietää lisää. Kirjan loppu saa lukijan janoamaan lisää ja odottamaan kiihkeästi trilogian kolmatta osaa. Kirjailijan elämäntilanteesta johtuen voimme joutua nyt odottamaan hiukan ennakoitua pitempään. Kiitos Johanna tästä kirjasta ja kiitos kun sain osallistua sen syntyyn esilukijana! Ja kyllä me jaksamme odottaa.