tiistai 20. helmikuuta 2018

Mari Jungstedt: Toiset kasvot












Kuvahaun tulos haulle mari jungstedt toiset kasvot
Otava, 2017

Mari Jungstedtin Toiset kasvot jatkaa suosittua Gotlanti-sarjaa. Kirjoja lukiessa tekisi mieli matkustaa Gotlandiin ja Visbyhyn, niin hyvin Jungstedt kuvailee kirjojensa tapahtumapikkaa.

Taas Gotlannissa on tapahtunut murha. Uhri on keski-ikäinen taiteilija ja perheenisä  Henrik Dahlman. Hänet on sidottu käsistä ja jaloista sänkyyn ja ruoskaakin on käytetty. Poliisin tehtävänä on selvittää, onko kyseessä pieleen mennyt seksileikki vai seksuaalimurha. Tutkinnan ollessa vielä kesken kuolee toinenkin perheenisä, joskin olosuhteet ovat hiukan erilaiset. Tutkijat pohtivat, onko kyse saman murhaajan tekosista vai onko joku saanut kimmokkeen murhan uutisoinnista ja kopioinut murhan.

 

Poliisikollegoiden Anders Knutaksen ja Karin Jacobsenin seurustelu on vakiintunut ja Karin haaveilee jo yhteenmuutosta. Anders kuitenkin häilyy kahden naisen välissä, kun hänen ex-vaimonsa Line on jälleen kuvioissa mukana. Tätä kirjaa lukiessa teki mieli potkia Knutasta vähän persuksille, kun mies ei ymmärrä omaa parastaan.

 

Pidin kirjasta, se oli helppolukuinen, mutta siinä oli tiivistä jännitystä, joka piti otteessaan viimeiselle sivulle saakka. Ja höysteenä ripaus romantiikkaakin. Jungstedtin kirjoissa liikutaan myös uutismaailmassa, ja se tuo mielenkiintoista vastapainoa poliisityön seuraamiselle. Se, mikä on poliisin painajainen, onkin uutistoimitukselle piristysruiske kesän hiljaisuuteen.


torstai 15. helmikuuta 2018

Eija Piekkari: Musta matkalaukku

Kuvahaun tulos haulle eija piekkari musta matkalaukku
Myllylahti, 2017

Eija Piekkarin dekkarit sijoittuvat tänne kotinurkilleni, Hollolaan, Herralaan, Hämeenkoskellakin poiketaan. Toisaalta se antaa lukukokemukselle ihan uudenlaisen kulman, kun tapahtumapaikat ovat tuttuja. Nyt, kun näitä kirjoja on tullut muutama luettua, huomaan tuon tuttuuden enemmän häiritsevänä asiana kuin etuna. Mutta tämä häiriötekijä on omassa päässäni, eikä tee kirjaa sen huonommaksi.

Kirjan alussa on henkilöluettelo, mikä onkin ihan hyvä juttu. Päähenkilö Kristiina Elon ja hänen perheensä lisäksi kirjassa on paljon oleellisia henkilöitä, jotka liittyvät kiinteästi kirjan juoneen. Ja sitten niitä epäoleellisia, jotka on tungettu kirjaan ikäänkuin täytteeksi eikä heillä ole oikeastaan osaa eikä arpaa tapahtumissa. Kuten veljekset Kasola, jotka kulkevat sahtikannun kanssa talosta taloon. Tämä asia tuntuu hiukan muinaisjäänteeltä, nykyään ei niin vaan poikkeilla kenenkään luona kutsumatta mikä toisaalta on sääli. Mutta jos olisin poliisi-Kristiina ja joka ikinen ilta, kun töistä kotiin tulisin ja sahtirinki istuisi keittiössä, niin voisi kyllä hihat palaa. Krisse nielee kiukkunsa ja saakin porukasta puristettua joitain tiedonmurusia, useimmiten. Veljesten lempinimet Keppi-Kasola ja Kaulaliina-Kasola myös nostavat jostain syystä niskakarvani pystyyn. Mikseivät he voisi olla esimerkiksi Masa ja Pertsa, tai jotain muuta vähän vähemmän mielikuvituksellista.

Tämän ei-niin-imartelevan johdannon jälkeen voin todeta, että kirjan tarina tiivistettynä on ihan ok. Krisse käy hoidoissa Rantapuun pariskunnan luona, Liinu Rantapuu on vyöhyketerapeutti ja hänen miehensä Marko hieroja. Pariskunta tekee töitä kotonaan, ja erään hoitokerran jälkeen Krisse ja Marko heräävät Rantapuiden kellarihuoneeseen lukittuna vailla mitään mielikuvaa siihen johtaneista tapahtumista. Filmi katkeaa siinä kohtaa, kun he muistelevat nauttineensa Krissen hoitojen jälkeen Liinun hyväätekevää, mutta varsin karvaanmakuista yrttijuomaa. Kun päivä koittaa ja päät selviävät, Liinu on kadonnut. Niin myös musta matkalaukku.

Liinu löytyy väkivaltaisesti kuolleena, ja alkaa selvitystyö, jonka kohteena on tietenkin lähipiiri, ykkösepäiltynä aviomies Marko. Viime aikoina on lähipiiriin ilmestynut outoja ihmisiä, kuten käsityöyrittäjä Niina Haikasen vuokralainen Juha Juurmäki, joka on oudon kiinnostunut pikkupojista, kuten Krissen Manusta. Sekä poliisiaseman tutkintasihteerin, Riikka Aaltosen "tanssipari" ja miesystävä Jaakko Ylivirta, jonka käytös on vähintäänkin kummallista. Riikka vaikuttaa siltä, että hänellä on asperger, joten hän ei välttämättä osaa lukea iihmisten mielialoja. Eikä heti huomaa, että Jaakon seura käy vaaralliseksi.

Monien juonenkäänteiden jälkeen loppuratkaisu on ihan looginen, jopa ennalta-arvattava. Mutta ihan kelpo dekkari tämä kuitenkin on.

perjantai 9. helmikuuta 2018

Annika Eronen: Kaivo

Kuvahaun tulos haulle annika eronen kaivo
Myllylahti, 2017



Hämeenlinnan seudulle sijoittuva esikoisdekkari. Tuula Kalliokoski sairastaa akuuttia leukemiaa, eikä hänellä ole kauaa elinaikaa jäljellä. Hän katoaa Kanta-Hämeen keskussairaalasta ja löytyy kuristettuna erään erakoituneen leskirouvan, Eeva Rautiaisen pihakaivoista. 

Rikoskomisario Hannu Savolainen alkaa selvittää murhaa, mutta ei tiimeineen pääse puusta pitkään. Kollegat jopa paheksuvat sitä, että  Hannu tuhlaa aikaansa etsimällä menneisyydestä motiivia murhalle eikä keskity nykyaikaan. Murha ei jää ainoaksi, ja jäljet tuntuvat johtavan kauas menneisyyteen, lakkautettuun Rauhan mielisairaalaan ja sen menehtyneeseen potilaaseen. 

Savolainen on kissansa kanssa elelevä leskimies, joka on taipuvainen melankoliaan, jopa masennukseen vaimonsa kuoleman jälkeen. Aikuiset lapset ovat kaukana, joskin heihinkin saamme tutustua kirjan loppuvaiheessa.

Ihan kelpo esikoisdekkari, joskin juonen käänteen ovat turhankin lennokkaat ja niin kaukana todellisuudesta, että se häiritsi ainakin minun lukukokemustani. Valitsen yleensä kirjani sen mukaan, että sen tapahtumat voisivat jollain - vaikka kaukaakin haetulla - tavalla olla totta. Hannu Savolainen oli kuitenkin mukava tuttavuus, ja kun ilmaan jäi leijailemaan hitunen romantiikkaakin, niin mieluusti luen jatkossakin hänen tutkimuksistaan.

lauantai 3. helmikuuta 2018

Cilla & Rolf Börjlind: Kolmas ääni

Kuvahaun tulos haulle börjlind kolmas ääni
Bookwell Oy, 2014
 Sarjan edellisessä osassa Olivia Rönning sai kuulla totuuden dramaattisesta syntyperästään. Hän on joutunut pettymään ihmisiin, joihin luotti. Olivia matkustaa pitkäksi aikaa ulkomaille, vailla suunnitelmia ja määränpäätä. Matkalla on aikaa ottaa etäisyyttä asioihin ja pohtia tulevaa.  Hän päättää panna poliisinuransa toistaiseksi jäihin  ja alkaa opiskella taidehistoriaa.

Kotiinpalun jälkeen päätökset alkavat kuitenkin horjua, kun tuttavaperheen isä Bengt löytyy kotoaan hirttäytyneenä. Ratkaisu vaikuttaa oudolta, sillä Bengt on suunnitellut juhlivansa tyttärensä Sandran kanssa hyvää koenumeroa herkullisen ruoan äärellä. Tytön äiti on kuollut tsunamissa. Ateriatarvikkeet ovat keittiössä odottamassa. Hyvin pian selviää, että itsemurha on lavastettu ja todellisuudessa hänet on murhattu. 

Olivia ottaa Sandran siipiensä suojaan, eikä malta olla sekaantumatta murhatutkimukseen. Samalla hän suututtaa ystävänsä ja oppiäitinsä Metten, joka vastaa tutkimuksesta. Molemmat ovat pahoillaan välirikosta, mutta kummallakaan ei itsepäisyys anna periksi ottaa ensimmäistä askelta sovintoon. Metten terveys horjuu, ja hän joutuu sairauslomalle, mutta ei tietenkään malta pysyä sivussa tutkimuksista miehensä Mårtenin painostuksesta huolimatta.

Tom Stilton on vuokrannut asunnokseen hytin vanhasta proomusta, vuokraemäntänään kaunis Luna. Tom on elänyt vuosia kodittomana joduttuaan psykoosiin ja erään kollegan vuoksi pois poliisin työstä.  Tomin vanha ystävä Abbas kuulee entisen rakastettunsa tulleen murhatuksi Marseillessa. Hän pyytää Tomia mukaansa tutkimaan tapausta, koska Tomilla on suhteita Marseillen poliisiin. Niin ystävykset lähtevät matkalle, joka osoittautuu varsin vaaralliseksi.

Hiukan kirja tuntui taas sillisalaatilta, mutta loppua kohti juonenkäänteet alkavat muodostua tiiviiksi paketiksi, ja jännitys pysyy yllä loppuratkaisuun asti. Eikä vähiten sen vuoksi, että kirjan henkilöt ovat varsin mielenkiintoista porukkaa.

perjantai 19. tammikuuta 2018

Mary Higgins Clark: Katse menneisyydestä

Kuvahaun tulos haulle clark katse menneisyydestä
Tammi, 2015

Taas kävi niin, että aloitin dekkarisarjan väärästä päästä. Clarkin Kadonnut morsian -kirjassa tutuksi tuli Laurie Moran sekä hänen tv-sarjansa Epäillyt. Katse menneisyydestä -kirja kertoo tv-sarjan perustamisajankohdasta. Laurien ura on vaakalaudalla parin pahan epäonnistumisen jälkeen. Niinpä hän paneutuu täysillä tähän Epäillyt-tositvsarjaan, joka keskittyy selvittämättömiin rikoksiin. 

Laurien oma elämä on pirstoutunut viisi vuotta aikaisemmin, kun Sinisilmäksi kutsuttu murhaaja ampui hänen miehensä Gregin leikkipuistossa heidän poikansa Timmyn silmien edessä. Murhaajan viesti on, että seuraavana kuolee Laurie ja sitten on Timmyn vuoro. Laurien isä Leo on eläkkeellä oleva poliisi, joka on ottanut elämäntehtäväkseen suojella Timmyä ja Laurieta Sinisilmältä. Hän aavistelee pahaa, kun uutta tv-sarjaa aletaan kuvata.

Kuvausten aiheena on parikymmentä vuotta aikaisemmin selvittämättömäksi jäänyt ns. valmistujaismurha. Neljälle tytölle järjestetään loisteliaat valmistujaisjuhlat erään seurapiiriporhon kotona. Seuraavana aamuna talon emäntä löytyy vuoteestaan tyynyllä tukehdutettuna. 

Kaikkia neljää tyttöä epäiltiin, ja he tarttuvat tilaisuuteen ja tulevat mukaan tv-sarjaan puhdistaakseen maineensa. Tilaisuus lavastetaan samanlaiseksi kuin alkuperäiset juhlat, ja kaikkia asianosaisia haastatellaan. Ilmenee, että kaikilla neljällä juhlakalulla, kuten myös monella muulla seurueen jäsenellä olisi ollut aihetta murhata rikas rouva. Taustalla Sinisilmä punoo juoniaan.

Hiukan lukukokemusta latisti, kun tiesin seuraavien kirjojen lähtöasetelman, eli kuka oikeasti kuolee ja kuka ei. Ihan kelpo kirja dekkarinnälkään. Hiukan romantiikkaakin jäi ilmaan leijumaan tarinan lopuksi.

lauantai 13. tammikuuta 2018

Laura Lehtola: Takapenkki

Kuvahaun tulos haulle laura lehtola takapenkki
Otava, 2017


Tekeekö mielesi laittaa hetkeksi aivot narikkaan ja uppotua hömppäpömppään? Tässäpä iloinen iltapala ahmaistavaksi siihen nälkään.

Kirjan henkilöt ovat karikatyyrisiä. Elina on 17-vuotias lukiolainen ja raskaana.  Elinan lääkäri-isä on pitemmällä komennuksella Brasiliassa jä äiti on katsonut tarpeellisemmaksi vahtia uskottomuuteen taipuvaista miestään kuin Elinaa.Pari tonnia pamahtaa tyttären tilille joka kuukausi ja yhteyttä pidetään skypellä ja tekstiviesteillä. Lapsen isälle kertominen tuntuu ylitsepääsemättömältä. Koko kirjan mitan en voi olla ihmettelemättä sitä, miten vanhemmat matkustavat koko lukuvuodeksi ulkomaille ja jättävät 17-vuotiaan tytön yksin kotiin. Mutta tässä kirjassa ei sekään ole mahdottomuus, kuten ei mikään muukaan.

Tuula on viisikymppinen työvoimatoimiston virkailija, joka potee pahaa bakteeri- ja kemikaalikammoa, sekä tyhjän pesän syndroomaa, kun poika Teemu on muuttanut opiskelija-asuntoon. Tuulan mies Topi on jämpti mies, joka rentoutuu lukemalla Taloussanomia ja Kuluttajalehteä. Oikea suomalaisen miehen karikatyyri, joka pitää kunnossa auton ja "huoneiston", joksi hän kotia kutsuu. Vaimolleen hän antaa pisteitä 96/100. Tuula ei ole varma, pitäisikö olla tyytyväinen pisteisiinsä vai ei. 

Aleksi on Tuulan asiakas, nuorimies, joka ei tunnu löytävän paikkaansa yhteiskunnassa. Työpajatoiminta loppui lyhyeen ja niin uhkaa loppua myös työkokeilu hotellin saunaosaston kylvettäjänä. Hän on tietämättään myös Elinan lapsen isä. Aleksin mummo on kasvattanut pojan äidin kuoltua.

Mummo, Elsi Sahanen, on räväkkä, tupakkaa tuprutteleva karjalaisnainen, joka pitää "kehveliä" kuten myös tämän kavereita kurissa ja herran nuhteessa. Tupakoinnin mummo vielä sulattaa, mutta kaljoittelut käskee jättää juopommille. Nyt kun Aleksi asuu jo omillaan, voi mummokin vähän hellittää ja siirtyä tupakoimaan tuuletusikkunasta sohvalle. 

Olin neljännellä luokalla koko koulun ainoa, jolla on oma jalkakylpylaite. Olin toivonut joululahjaksi Segan pelikonsolia, mutta mummo oli kuullut aaeegeen jalkakylpy ja ajatellut, että tämäpä se sattui. 

Mitä sillekin jalkakylpylaitteelle tapahtui, lue itse. Mummon ja Aleksi kommunikointi on riemukasta luettavaa.

Tuleksie kehveli ajelemmaan minnuu sitten, kun Sahasen sukkuun saahhaan ensmäinen mersu?  mummo kysyy. -Pääsee tuo Järvisen poikakii kyytii, jos ossaa jo olla laittamatta räkkäänsä nahkapiellyksiin. 

Kirja huipentuu hurjaan automatkaan, joka muuttaa koko revohkan elämän. Kirjan vakavampi sanoma on, että masennus voi olla tappava tauti. Kurjuuksilla tässä kirjassa ei kuitenkaan todellakaan mässäillä! Lue ja ilahdu!

Max Manner: Mayra

Kuvahaun tulos haulle max manner mayra
Arktinen Banaani, 2017
En ole aikaisemmin tarttunut yhteenkään Max Mannerin kirjaan. Jostain syystä kirjastotyössäni, kun Mayra palautui lainasta, avasin sen ja luin pari sivua. Kirja lähti samantien mukaani, ja luin sen parilla istumalla loppuun. 

Heikki on työkyvyttömyyseläkkeellä oleva orkesterisellisti. Reuma on runnellut hänen käsiään niin, että soittaminen ei enää onnistu.Heikin vaimo Anna-Liisa kuolee yllättäen auto-onnettomuudessa. Heikki syyttää onnettomuudesta itseään, ja rypee surussaan.  Vanha ystävä Jouko rientää ystävänsä tueksi, ja pienin askelin Heikki yrittää palata takaisin elämään.

Hautausmaalla Heikki tapaa Eevan, joka vie eikä vikise. Eeva on näyttävä ja varakas leskirouva, joka on päättänyt saada Heikistä itselleen uuden kumppanin. Heikki on kiinnostunut, tottakai, mutta samalla häntä vähän hirvittää Eevan dominoiva käytös. Yllättäen Heikkiin ottaa yhteyttä nuoruudenrakastettu Mayra, joka on aikoinaan kadonnut kuin tuhka tuuleen Heikin elämästä. Nyt Mayra majailee Espanjassa, ja haluaa tavata. Heikki lentää Espanjaan ja vuodet ovat yllättäen poispyyhkäistyt. Mayra on entisensä, räiskyvä mutta samalla eteerinen taiteilijasielu, joka arvostaa Heikkiä myös sellistinä.

Heikki hyppää pää edellä uuteen elämään, mutta eiväthän asiat koskaan näin yksinkertaisia ole, ainakaan kirjoissa. Juonipaljastuksia tekemättä on vaikea kertoa enempää. Näyttää siltä, että Heikki menettää taas kaiken, mutta elämällä on vielä tarjottavaa hänelle, jopa jymy-yllätyksen verran.

Taas koin tämän kirjallisuuden loputtoman viehätyksen. Löytää uusi kirjailija ja ihastua niin, että haluaa samantien lukea koko hänen tuotantonsa.Espanjan kieli ja kulttuuri ovat myös lähellä sydäntäni, ja tapahtumat sijoittuvat osittain Espanjan Andalusiaan, minne Mayra on asettunut asumaan. Seuraavaksi aion hypätä Mannerin dekkareiden maailmoihin.