sunnuntai 11. lokakuuta 2020

Laura Manninen: Sitten tapasin pehmeän miehen


Otava, 2020

Marjaana tapaa taiteellisen miehen opiskelijabileissä. Tämä elää viulunsoitolle ja orkesterilleen, eikä Marjaana oikein istu hänen maailmaansa, varsinkaan kun hän ei ymmärrä, että sadekeppi on ihan tavallinen orkesterisoitin. Taiteellinen mies ehdottaa vapaata suhdetta, ja  Marjaana suostuu vaikka ei haluaisikaan. Varsinkaan hän ei välittäisi kuulla selostuksia orkesterin sellistin kanssa vietetyistä öistä. Kun taiteellinen mies on käynyt läpi koko orkesterin, tarina on tullut tiensä päähän. 

Urheileva mies on kaikkea, ainakin ulkonäöllisesti. Hänellä on leveä hymy ja valoa loistavat silmät. Pitkää lyhyempi ja lyhyttä pitempi tukka. Tiukat reisilihakset, hyppyripakarat, joiden kyljissä hymykuopat kupertuvat lommolle. Sekä tiukka treeniaikataulu.  Urheileva mies on triathlonisti. Hän haluaisi Marjaanankin mukaan lenkille, ja Marjaana ostaa uudet juoksutrikoot ja yrittää kaikkensa, mutta urheileva mies vain turhautuu. Tämän käsitys yhteisestä ajasta on elokuvan katselu samalla kun hän polkee kuntopyörää. Marjaana joutuu kotipäivystäjäksi siltä varalta että urheilevalla miehellä olisi töiden ja treenien välissä pikku hetki aikaa. 

Kompostoiva mies on valtiotieteilijä, joka pukeutuu ruskean eri sävyihin ja vehnäsämpylämäisiin kävelykenkiin. Hänen asuinkommuuninsa keittiön työpöydällä on matokomposti. Hänen bravuurinsa on etsiä roskiksista bostonkakkuja, joita hän tuo työpaikan kahvipöytään. Marjaanasta on jännittävää vetää hupparin huppu päähän ja lähteä luvattomille teille penkomaan kauppojen roskiksia, joista löytyy yhtä ja toista käyttökelpoista. Kompostoiva mies on vegaani, joka ei kestä ihon läpi tunkevaa lihan hajua. Lopulta tämä päätti muuttaa maalle permakulttuuriekoyhteisöön tutkimaan omavaraisen ja hiilineutraalin elämän mahdollisuutta. Hän pyytää myös Marjaanaa mukaansa. 

Kalastavan miehen kanssa on mukavaa meloa kajakilla ja yöpyä saarissa teltassa. Kalastavan miehen kanssa voi perustaa jopa yhteisen kodin, missä kalastavalla miehellä on oma perhonsidontahuone. Mutta mitä on ongelmakalastus? Ja voiko nainen olla loppujen lopuksi sekä rakastajatar että kalakaveri?

Marjaana alkaa harrastaa kiivaasti tanssia ja päättää sitoutua tästedes vain yhdeksi yöksi. Lakkaa odottamasta puhelua. Hän tanssii kolmekin tuntia päivässä, afrotanssia, dancehall queenia, reggaetonia, twerkkausta.  Hän uppoutuu ja unohtaa itsensä. 

Pehmeä mies on vanha seurustelukumppani. Silloin seurustelu kaatui mahdottomaan elämäntilanteeseen. Marjaana tapaa pehmeän miehen ensin rappukäytävässä, sitten lounaalla ja pikkujouluissa. Pehmeä mies on kaikkea mitä Marjaana on parisuhteelta kaivannut. Pehmeä mies on lähdössä työmatkalle Albaniaan ja pyytää Marjaanaa mukaansa. Marjaana suostuu, vain ystävänä. Mutta onko tässä mies, jota Marjaana on odottanut koko elämänsä?

Tämä kirja on kevyempi kuin Laura Mannisen esikoisromaani Kaikki anteeksi, joka käsitteli vallankäyttöä ja väkivaltaa parisuhteessa. Tämä oli enemmän kepeä hyvän mielen kirja, jossa on mukana paljon huumoria sekä myös ystävyyttä. Vahva suositus syksyiltoihin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!