lauantai 10. lokakuuta 2020

Camilla Läckberg: Hopeasiivet


 Otava, 2020


Nappasin kirjastosta pikavippinä tämän Läckbergin Hopeasiivet-kirjan, vaikka sarjan ensimmäinen osa Kultahäkki ei vakuuttanutkaan. Naisen kosto alkoi ensimmäisessä osassa, jossa Faye joutui kokemaan hyvin ikäviä asioita miehensä Jackin kanssa. Faye on onnistunut järjestämään Jackin vankilaan heidän tyttärensä Juliennen murhasta ja rakentanut tämän firman raunioille  oman kauneusalan imperiuminsa Revengen. Julienne elää kuitenkin mukavaa ja loisteliasta elämää Italiassa äitinsä, isoäitinsä ja Fayen oikean käden Karinin kanssa. 

Ravengen taivaalle alkaa kuitenkin muodostua tummia pilviä. Joku on kaappaamassa yritystä likaisin keinoin ja haluaa ostaa osake-enemmistön ja saada firman haltuunsa.Fayen on matkustettava Tukholmaan selvittämään asiaa.  Osakekauppojen takaa paljastuu Jackin entinen liikekumppani Henrik. Faye ei kuitenkaan anna niin helposti periksi vaan lyöttäytyy yhteen Henrikin petetyn ex-vaimon Alicen kanssa. Kolmikkoon liittyy myös Ylva, nainen jonka kanssa Jack on pettänyt Fayea ja sittemmin mennyt yhteen tämän kanssa. Pariskunnalla on yhteinen pieni tytär Nora. Jack on pettänyt myös Ylvaa, joten tätä ei ole vaikea houkutella mukaan kolmikkoon, jonka tähtäimenä on pysäyttää Henrikin osakekaupat ja vallata Revenge takaisin - keinoja kaihtamatta. Jack pakenee vankikuljetuksen aikana mukanaan Fayen isä Gösta, jonka tämä on myös järjestänyt vankilaan.

Kaiken tämän keskellä Faye löytää uuden rakkauden, Davidin, joka tuntuu olevan täydellinen sielunkumppani, sekä varakas ja huomaavainen. Pariskunta suunnnittelee yhteen muuttoa jo kuukauden tuttavuuden jälkeen. David liittyy myös Ravengen pelastajien joukkoon - mutta onko kaikki kuitenkaan niin hyvää miltä näyttää?

Välillä palataan Fjällbackaan aikaan, jolloin Faye oli 13-vuotias ja vielä nimeltään Matilda. Tapahtumat siellä ovat rajua luettavaa, eikä ihan uskottavalta tunnu, miten rajuihin tekoihin nuori tyttö pystyy perhevakivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön keskellä eläessään. 

Tarina on sinänsä ihan hyvin punottu ja luettava, mutta ei voi kuin ihmetellä, mitä Camilla Läckbergille on tapahtunut. Taidokkaasti kirjoitettujen dekkareidensa jälkeen hän on siirtynyt asteikossa alaspäin tasolle, missä vilisevät Chanelit ja Louise Vuittonit sekä yksityiskohtaiset seksikohtaukset. Loppukohtauksesta päätellen sarja jatkuu. Toivottavasti kehittyy jatkuessaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!