Kaisa Haatainen: Meikkipussin pohjalta

Jonhnny Kniga Kustannus

"Kaisa Haatainen on helsikiläinen kustannuspäällikkö. Hän on vanhapiika, esikoinen ja isosisko, ei erityisen ruma eikä erityisen kaunis, tukeva mutta rintava esikoiskirjalija" . Niin on myös kirjan kertoja-minä Tytti Karakoski, joka päättää pitää vuoden vuorotteluvapaata ja kirjoittaa "nysväystekstiä". Lopuksi hän on laittanut tekstit aakkosjärjestykseen ja niistä on syntynyt tämä kirja. En yhtään muista miksi ja koska tämän olen varannut, mutta kirja ilahdutti minua suuresti, vaikka parhaimman luokan hömppää onkin. Takakannen määritelmä "salaviisas viihderomaani aikuisille naisille" piti hyvin paikkansa. Joskus ystäväni Leenan kanssa ollaan todettu, että kaikki mitä elämässämme olemme oppineet, olemme oppineet Anna-Leena Härköseltä. Tässä kirjassa on hiukan samoja jalanjälkiä, pintaa kuoriessa sisinkin paljastuu. 

Kirjan luvut alkavat otsikoilla Aikuisuus, Alku, Banaanikärpäset ja niin edelleen aakkosjärjestyksessä kohti äitisuhdetta. Ja koko elämä tulee käydyksi läpi. 48-vuotiaaseen Tyttiin on helppo samaistua, vaikka hän onkin sinkkuihminen eli "itsellinen", kuten hän itseään haluaa nimettävän. Perhe, äiti, isä ja Veli-veli ovat täysi katastrofi mutta tärkeitä ja rakkaita. Miesystäviäkin kirjassa esiintyy vaihtelevasti, mutta itselliselle ihmiselle hyvät yöunet ja valkoiset lakanat ovat tärkeämpiä kuin seurustelu. Silloin tällöin toki miehiäkin niissä lakanoissa vierailee. Laukut ja kengät ovat tärkeitä, ja hyvin Tytti perustelee myös miksi ripesenpidennykset ja geelikynnet ovat aikuisen naisen must. 

"Tulevaisuuteen tulee suhtautua optimistisen realistisesti. Ei ole muuta vaihtoehtoa." Mielestäni hyvin kiteytetty ajatus nyky-Suomessa. Kauhuskenaarioita on turha alkaa miettimään, eikä kannata murehtia asioita joita ei ehkä koskaan tapahdu.