tiistai 12. marraskuuta 2019

Nina Peura: Yöpakkasia

Kustannus-Mäkela, 2014

  Kaipasin jotain kevyttä dekkaria ja tämä kirja vastasi tarpeeseeni. Kirja kertoo nuoresta historianopettajasta Hanna Hnkimosta, joka on saanut sijaisuuden ja asunnonkin suhteilla. Kirja sijoittuu Lahteen, joka on minulle hyvin tuttu kaupunki. Minulle kirjoissa ei aina suinkaan ole plussaa jos tunnen tapahtumapaikat, se saattaa myös häiritä, kun fiktiivisiä tapahtumia tapahtuu tutuissa paikoissa. 

Hanna on kokenut sijaisvuotensa syksyllä lyhyen romanssin kollegansa kanssa. Romanssi on päättynyt, mutta sitten tämä kollega löytyykin kuolleena koulun takapihalta. Onko kyseessä onnettomuus vai tahallinen teko? Poliisi ottaa Hannan hampaisiinsa, koska hän on viimeinen joka on lähtenyt koululta vainajan kuoliniltana. Eikä mennyt romanssi paranna tilannetta. Lopulta rehtori puuttuu tilanteeseen ja Hanna jää tyhjän päälle. 

Hanna haluaa selvyyden tapaukselle sekä kuolleen kollegansa - johon hänellä on romanssin jälkeenkin jäänyt lämpimät välit - että oman maineensa puhdistamisen vuoksi. Koulusta alkaa paljastua kummallisia asioita. TET-harjoittelun varjolla oppilaat joutuvat suostumaan outoihin asioihin turvatakseen oman asemansa. Opettajan kanssa on syytä pysyä hyvissä väleissä. 

Kirja sattui olemaan laukussani, kun jonotin päivystykseen kipeää jalkaani potiessani. Neljän tunnin odotuksen aikana sain kaksi kolmasosaa kirjasta luettua. Hieman ohueksi tarina jäi, ja toisaalta joitain kohtia olisi voinut tiivistää. Minulle olisi riittänyt tieto, että henkilö syö jugurttia, vadelmakerrosjugurtti oli ehkä turhaa tietoa. Lisäksi hyvässä dekkarissa on aina ripaus romantiikkaa, jota jäin kaipaamaan. Kirjan loppu jäi omituisen ohueksi ja epäselväksi. Hanna on ihan jees, muita henkilöitä en jää kaipaamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!