Otava, 2016 |
Kirjan kannessa on alaotsikko: "Anna Laine -dekkari". Kirjassa kuitenkin Anna Laine on sivuosassa, ja hiukan mietityttää onko tämä dekkari vai ei. Ei murhia, ei verta, ei rikoksen selvittämistä. Psykologista jännitystä kylläkin, ja paljon ihmissuhdedraamaa ja kipeitä asioita. Ikääntymistä, lapsettomuutta, uusperheen kuvioita.
Jussi Paronen on järjestänyt elämänsä hyvin. Vaimo Elisabeth eli Lillan on vanhaa, suomenruotsalaista, sivistynyttä ja äveriästä sukua. Lillan pyörittää harrastuksenomaisesti pientä liikettään, lahjatavarakauppaa missä on myös pieni kahvionurkkaus. Jussi tekee uraa ja nauttii appiukon perinnöstä ja Lillanin suvun rahoista, haaveileepa hän poliittisestakin urasta. Jussilla on ensimmäisestä avioliitostaan tytär Helmi, jonka yksinhuoltajuuden hän on saanut ex-vaimo Jutan holtittoman elämän vuoksi. Lillan ei voi saada omia lapsia ja rakastaa Helmiä kuin omaansa, kutsuu itseään mammaksi ja huolehtii kaikista Helmin asioista, niin että Jussi saa keskittyä työhönsä. Lillanin äiti Greta on suvun matriarkka, joka hemmottelee myös Helmiä mutta hänellä on myös perhettä kohtaan asenne: Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Jutan äiti, Helmin biologinen isoäiti Violetta Lilja kipuilee oman vanhenemisensa kanssa. Violetan tytär, Helmin äiti Jutta ei ole juuri pitänyt tyttäreensä yhteyttä, ja sen myötä myös Violetan yhteys Helmiin on katkennut. Hän kaipaa tyttöä kovasti.
Jutta alkaa hiljalleen saada sekaista elämäänsä järjestykseen, ja haluaa Helmin takaisin elämäänsä. Jussin mielestä se on ok, mutta Lillan ei asiaa meinaa niellä, ja vielä vähemmän "bonusisoäiti" Greta. Sitten Helmi katoaa.
Anna Laine on tarinassa ikäänkuin sivustakatsojana. Edellisessä Pakkasen kirjassa Helle Anna alkoi seurustella ihanan Jyrin kanssa, ja pari on edelleen yhdessä. Jyri ja hänen Eljas-poikansa ovat ihanasti sekoittaneet Annan elämän ja asunnon, eikä se aina ole helppoa vuosia yksin eläneelle Annalle. Onko Anna valmis sekoittamaan elämäänsä (ja Justus-mäyräkoiran elämää) vielä lisää Jyrin vuoksi. Annan osa tarinassa on siis pienehkö, mutta välillä tiet kohtaavat Helmin ja Lillanin kanssa.
Pidän Annasta, ja toivon että seuraavassa kirjassa hän olisi isommassa osassa. Ja toivon hartaasti, että Jyri ja Eljas olisivat vielä mukana kuvioissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!