Hanna Velling: Kirjosieppo

Bazar, 2018

Annalla ja Makella on kaikki hyvin. Pieni Nuppu-tytär, kaunis asunto ja koira. Sekä Maken poika, joka vierailee isänsä ja Annan luona ja johon Anna ei oikein saa yhteyttä. Anna ja Make työskentelevät samassa hoitolassa, Anna kosmetologina ja Make hierojana. Juuri kun kaiken pitäisi olla ihanasti kohdallaan, Make ilmoittaa muuttavansa takaisin exänsä luo. Annalle jää Nuppu-tytär ja Maken sanelemat tapaamisajat, vuokranmaksu, putkiremontti,  työ sekä lapsenhoitohuolet. Onneksi apuun rientää äiti, joka vaihtaa huulipunaa sesongin ja vuodenajan mukaan. Ja ystävät, jotka tarkoittavat hyvää mutta eivät aina ymmärrä.

Välillä palataan aikaan ennen Nuppua. Anna oli umpirakastunut. Lukija huomaa jo merkkejä Maken narsistisuudesta, mutta rakastunut Anna ei huomaa hälytyskellojen soivan. Lukiessa tekee mieli tsempata Annaa: kaikki muuttuu paremmaksi, Nuppu kasvaa, löytyy töitä ja ehkäpä vielä uusi kumppanikin. Erot ovat tuikitavallisia, mutta tarinat niiden takana erilaisia. Tämä oli hyvä ja uskottava esikoisteos johon moni voi samaistua.



Johanna Tuomola: Vielä kerran

Olin reissussa pelkillä käsimatkatavaroilla, joten en halunnut kuskata painavia kirjoja mukanani. Johanna Tuomolan Vielä kerran on ensimmäinen puhelimen näytöltä lukemani e-kirja. Fyysinen kirja on edelleen suosikkini, mutta kýllä näissä e-kirjoissakin on puolensa. Kirjastojen kokoelmissakin näitä on jo hyvin saatavana. Ei maksa mitään ja palautuu itsestään laina-ajan päättyessä. Kätevää! Aika paljon kuitenkin silmät rasittuivat näyttöä tihrustaessa, joten pitkään en voinut kerralla lukea. Tabletti olisi varmaan kätevämpi tähän tarkoitukseen.

Tämä teos on ilmestynyt vuonna 2015. Päähenkilö Eero Lampinen on kunnallispoliitikko, kasinonomistaja, iso kiho joka asustelee yksin hulppeassa talossaan. Lapsiakin on siunaantunut tilapäisistä suhteista, mutta Eero on kuitannut äidit hiljaisiksi rahalla, ja huolehtinut epävirallisesti lastensa toimeentulosta.

Kirjan ensimmäisistä riveistä selviää, että Eeron päivät ovat luetut. Häikäilemättömällä bisnesmiehellä vihamiehiä riittää enemmän kuin hän itse edes ymmärtää. Naapurin nahjusmainen Simo Pitkämö joka jollain ihmeellisellä tavalla on saanut itselleen ahkeran ja kiltin vaimon Thaimaasta, kaksi kaunista tytärtä ja poikakin on tulossa. Simo kantaa kaunaa Pekalle, joka ei auta hantä saamaan mökkihankettaan läpi. Perheestä haaveilee Pekkakin, ja lastensä äidiksi hän havittelee kasinoemäntä Irina Matikaista. Irina on naimisissa maansiirtourakoitsija Osmo Matikaisen kanssa, mutta Pekka on varma, että Irene pian jättää velkaantuneen miehensä ja asettuu emännöimään Pekan hulppeaa taloa lapsikatras helmoissaan.Osmon juoppo yrittäjäkaveri Kari paljastaa Osmolle, mitä pikkuvaimo puuhailee Lampisen kanssa. 

Lampisen perässä on pitkään ollut poliisi, joka haluaa saada Lampisen vastuuseen vilunkipuuhistaan, mutta Lampinen on liukas kuin kala. Poliisi tulee eläköidyttyään juhannusyönä hieromaan sovintoa Pekan kanssa, mutta saakin terassilla istuessaan luodista. Selvää on, että luodin oli tarkoitus osua Pekka Lampiseen. Kuka on murhayrityksen takana? Osmoa epäillään. Simo ei muista juhannusyön tapahtumista mitään humalatilansa vuoksi, ja uskoo itse olevansa ampuja. Paikalla oli myös lakimiestytär Linda, yksi aviottomista, ilman isää kasvaneista lapsista. 

Olen pitänyt kovasti Johanna Tuomolan Julia Takalosta kertovasta dekkarisarjasta, jonka toisen osan esilukijana minulla oli ilo olla. Tämä vanhempi dekkari myös upposi hyvin.  Pidin taitavasta juonen punonnasta. Tuomola ei aliarvioi lukijaa, vaan heittelee taitavia täkyjä eri suuntiin. Ja kun loppuratkaisu hiljalleen alkaa häämöttää, lukijan rinnassa läikähtää mukavasti: juuri noin sen kuuluukin mennä!

Outi Pakkanen: Linna

Otava, 2018

Kansanedustaja Pentti Pekkalan julkisivu on siisti. Hän on komea ja pitää kunnostaan huolta, naiset tykkäävät. Yksityiselämä Pentillä on kuitenkin sekaisin, surullisinta on välirikko omaan poikaan ja näin ollen myös tämän perheeseen.

Pekkala on kutsunut ystäviään ja yhteistyökumppaneitaan  Savonlinnan oopperajuhlille. Jatkoilla terassilla porukan jännitteet kiristyvät. Myös vanha ystävämme Anna Laine on seurueessa. Mukaan ilmestyy myös nuori Amanda, joka on keikkatyössä oopperajuhlien ravintolassa. Juuri eronnut Tellervo Mäkinen-Shulz on tullut Suomeen ystävänsä Riitan luo, ja naiset ovat myös oopperajuhlilla ja Pentin seurueessa. Tellervo ja Pentti ovat tapailleet silloin tällöin Tellervon ollessa liikeasiossa Suomessa. Mutta onko Tellervon ihastus kuitenkin yksipuolista?


Annan vanha (nuori) rakkaus Jyri palaa Keniasta ja ottaa yhteyttä, ja Anna joutuu taas miettimään suhdettaan mieheen. Myös Jyrin poika Eljas palailee Annan elämään. Annan rakas mäyräkoira Justus on tullut vanhaksi ja Anna tekee jo surutyötä, koska tietää, että ystävä on pian päästettävä autuaammille metsästysmaille.


Kirja on puoleenväliin saakka pelkkää ihmissuhdekuviota, unohtamatta tietenkään Annan rakkautta ruoanlaittoon. Annan reseptit inspiroivat ainakin minua! Hiukan jo rupeaa ihmetyttämään, että miksi kirja on sijoitettu jännitys-genreen, kun mitään ei tapahdu. Mutta tapahtuupa sitten lopultakin, ja Anna joutuu tai pääsee taas tapahtumien keskipisteeseen. Loppuratkaisu ei ole mitenkään dramaattinen, mutta yllättävä kuitenkin. 

Kristiina Ohlsson: Sairaat sielut

WSOY, 2018

"Tämä tarina on keksitty. Mahdolliset yhteydet todellisuuteen ovat silkkaa sattumaa. Romaanin maantieteellisten tapahtumapaikkojen suhteen olen ottanut tiettyjä vapauksia. Niille, joita huolestuttaa, onko pappila oikeasti olemassa, voin sanoa että olkaa rauhallisin mielin. Vastaus on ei. Ainakin sikäli kun minä tiedän..."

Kirjassa esiintyy todellakin sairaita sieluja, jotka piiloutuvat arkisen ulkokuoren taakse. Anna ja David ovat ostaneet vanhan pappilan ja muuttaneet Tukholmasta Kristiansandiin. Elämän pitäisi olla täydellistä, mutta kuitenkin kauhu asettuu taloksi pappilaan. Tavaroita siirtyy paikaltaan, kuiskauksia kuuluu, pihalla seisoo joku. David epäilee, että Annan mielenterveys on taas järkkynyt. Anna on varma, että pappila on kirottu. Hän kaipaa takaisin Tukholmaan, turvaan kauhulta.

Pappilasta liikkuu myös huhu, jonka mukaan sen kellarissa on tapahtunut järkyttäviä asioita. Mutta eihän pappilassa ole edes kellaria.

Kolme ihmistä on kadonnut. Fannyn ja Lydian kohtalosta ei kukaan tiedä. Fannyn isä Gunnar haluaa pysyä toivossa, että hän saisi joskus tietää, mitä Fannylle on tapahtunut, ja onko hän vastoin kaikkia todennäköisyyksiä sittenkin elossa. Äiti Alice haluaa tehdä surutyönsä loppuun ja jatkaa elämää ilman tytärtä.

Kolmas kadonnut, Lukas, palaa, mutta julmasti pahoinpideltynä ja muistinsa menettäneenä. Hän palaa helpottuneiden vanhempiensa luo, mutta haluaa kiihkeästi selvittää, mitä on tapahtunut, ja onko hänellä itsellään kenties osaa tapahtumien kulkuun. Varsinkin, kun hänellä ja Fannylla on myös yhteistä menneisyyttä. Katoamisia yhdistää palamaan syttynyt puu ja tietty merkki. Ja kun puu taas syttyy, kauhu palaa. Onko nyt seuraavan uhrin aika?

Jännittävä, taitavasti kirjoitettu trilleri. Minulle tarina aukesi vähän takkuisesti, ehkä ei ollut oikea aika tälle kirjalle. Itse taidan olla niin paatunut, etten yöuniani menettänyt tämän takia. Näinkin saattaa kuitenkin käydä. Ehkei kannata lukea viimeiseksi illalla yksin kotona ollessaan.

Liina Putkonen: Jäätynyt tyttö

Johnny Kniga, 2018

Toimittaja Liina Putkosen esikoisromaani on ihan kelpo dekkari, vaikka sen aiheet ovatkin dekkarigenressä jo moneen kertaan pureskeltuja: maahanmuutto, rasismi, ihmiskauppa, huumeet. Kirja on helppolukuinen ja koukuttava, tarina on hyvin punottu ja tekee mieli lukea "vielä yksi sivu".

Pääsiäisen jälkeen, kun oppilaat palaavat kouluun, pihan lumihangessa on kohouma, ja hangesta pilkottaa ihmisen käsi. Ruumis on 15-vuotiaan Faridan, toisen polven maahanmuuttajatytön. Murhaa epäillään kunniamurhaksi, ja se saa kansallismieliset mellakoimaan kadulla. 

Murhaa ryhtyy tutkimaan rikoskonstaapeli Linda Fors. Tutkinnanjohtajana on jääräpää Jantunen, "pappara", joka pitää murhaa jo alkumetreillä ratkaistuna ja perheensisäisenä tragediana. Kokematon Linda on hyvä pompottelun kohde, eikä saa juurikaan arvostusta esimieheltään. Linda ei kuitenkaan niele teoriaa kunniamurhasta, vaan alkaa tutkia Faridan ja tämän koulukavereiden taustoja tarkemmin. Hän tutustuu myös Faridan perheeseen. Perhe on lähtöisin Indonesiasta.  Äiti Nata on eronnut suurlähetystössä työskentelvästä, väkivaltaisesta miehestään Zidanista ja saanut yksinhuoltajuuden. Äidin luo jäivät tytöt Farida ja Adina, mutta veli Rahmat asuu yksinhuoltajuudesta huolimatta isänsä kanssa. Zidan syyttää Faridan murhasta Natan leväperäisyyttä kasvattajana. Farida on saanut elää kuin kuka tahansa ikäisensä suomalaistyttö. Isä taas on tiukan uskonnollinen muslimi. 

Faridan kuoleman aikaan katoaa myös veli Rahmat. Onko hänkin joutunut henkirikoksen uhriksi, vai syyllistynyt itse sisarensa murhaan? Jaatinen tekee hänestä pääepäillyn ja Rahmat etsintäkuulutetaan. Asiat eivät kuitenkaan ole niin yksinkertaisia kuin päältä päin näyttää. 

Linda yrittää sovittaa yhteen työtä ja perhe-elämää, usein huonolla menestyksellä. 12-vuotias tytär Iris kaipaa äitinsä huomiota. Lindan miehellä Pauluksella on alkoholiongelma, josta hän ponnistelee kuiville vaikka joskus retkahtaakin. Joskus ruoho vihertää aidan takana liikaakin.