perjantai 19. tammikuuta 2018

Mary Higgins Clark: Katse menneisyydestä

Kuvahaun tulos haulle clark katse menneisyydestä
Tammi, 2015

Taas kävi niin, että aloitin dekkarisarjan väärästä päästä. Clarkin Kadonnut morsian -kirjassa tutuksi tuli Laurie Moran sekä hänen tv-sarjansa Epäillyt. Katse menneisyydestä -kirja kertoo tv-sarjan perustamisajankohdasta. Laurien ura on vaakalaudalla parin pahan epäonnistumisen jälkeen. Niinpä hän paneutuu täysillä tähän Epäillyt-tositvsarjaan, joka keskittyy selvittämättömiin rikoksiin. 

Laurien oma elämä on pirstoutunut viisi vuotta aikaisemmin, kun Sinisilmäksi kutsuttu murhaaja ampui hänen miehensä Gregin leikkipuistossa heidän poikansa Timmyn silmien edessä. Murhaajan viesti on, että seuraavana kuolee Laurie ja sitten on Timmyn vuoro. Laurien isä Leo on eläkkeellä oleva poliisi, joka on ottanut elämäntehtäväkseen suojella Timmyä ja Laurieta Sinisilmältä. Hän aavistelee pahaa, kun uutta tv-sarjaa aletaan kuvata.

Kuvausten aiheena on parikymmentä vuotta aikaisemmin selvittämättömäksi jäänyt ns. valmistujaismurha. Neljälle tytölle järjestetään loisteliaat valmistujaisjuhlat erään seurapiiriporhon kotona. Seuraavana aamuna talon emäntä löytyy vuoteestaan tyynyllä tukehdutettuna. 

Kaikkia neljää tyttöä epäiltiin, ja he tarttuvat tilaisuuteen ja tulevat mukaan tv-sarjaan puhdistaakseen maineensa. Tilaisuus lavastetaan samanlaiseksi kuin alkuperäiset juhlat, ja kaikkia asianosaisia haastatellaan. Ilmenee, että kaikilla neljällä juhlakalulla, kuten myös monella muulla seurueen jäsenellä olisi ollut aihetta murhata rikas rouva. Taustalla Sinisilmä punoo juoniaan.

Hiukan lukukokemusta latisti, kun tiesin seuraavien kirjojen lähtöasetelman, eli kuka oikeasti kuolee ja kuka ei. Ihan kelpo kirja dekkarinnälkään. Hiukan romantiikkaakin jäi ilmaan leijumaan tarinan lopuksi.

lauantai 13. tammikuuta 2018

Laura Lehtola: Takapenkki

Kuvahaun tulos haulle laura lehtola takapenkki
Otava, 2017


Tekeekö mielesi laittaa hetkeksi aivot narikkaan ja uppotua hömppäpömppään? Tässäpä iloinen iltapala ahmaistavaksi siihen nälkään.

Kirjan henkilöt ovat karikatyyrisiä. Elina on 17-vuotias lukiolainen ja raskaana.  Elinan lääkäri-isä on pitemmällä komennuksella Brasiliassa jä äiti on katsonut tarpeellisemmaksi vahtia uskottomuuteen taipuvaista miestään kuin Elinaa.Pari tonnia pamahtaa tyttären tilille joka kuukausi ja yhteyttä pidetään skypellä ja tekstiviesteillä. Lapsen isälle kertominen tuntuu ylitsepääsemättömältä. Koko kirjan mitan en voi olla ihmettelemättä sitä, miten vanhemmat matkustavat koko lukuvuodeksi ulkomaille ja jättävät 17-vuotiaan tytön yksin kotiin. Mutta tässä kirjassa ei sekään ole mahdottomuus, kuten ei mikään muukaan.

Tuula on viisikymppinen työvoimatoimiston virkailija, joka potee pahaa bakteeri- ja kemikaalikammoa, sekä tyhjän pesän syndroomaa, kun poika Teemu on muuttanut opiskelija-asuntoon. Tuulan mies Topi on jämpti mies, joka rentoutuu lukemalla Taloussanomia ja Kuluttajalehteä. Oikea suomalaisen miehen karikatyyri, joka pitää kunnossa auton ja "huoneiston", joksi hän kotia kutsuu. Vaimolleen hän antaa pisteitä 96/100. Tuula ei ole varma, pitäisikö olla tyytyväinen pisteisiinsä vai ei. 

Aleksi on Tuulan asiakas, nuorimies, joka ei tunnu löytävän paikkaansa yhteiskunnassa. Työpajatoiminta loppui lyhyeen ja niin uhkaa loppua myös työkokeilu hotellin saunaosaston kylvettäjänä. Hän on tietämättään myös Elinan lapsen isä. Aleksin mummo on kasvattanut pojan äidin kuoltua.

Mummo, Elsi Sahanen, on räväkkä, tupakkaa tuprutteleva karjalaisnainen, joka pitää "kehveliä" kuten myös tämän kavereita kurissa ja herran nuhteessa. Tupakoinnin mummo vielä sulattaa, mutta kaljoittelut käskee jättää juopommille. Nyt kun Aleksi asuu jo omillaan, voi mummokin vähän hellittää ja siirtyä tupakoimaan tuuletusikkunasta sohvalle. 

Olin neljännellä luokalla koko koulun ainoa, jolla on oma jalkakylpylaite. Olin toivonut joululahjaksi Segan pelikonsolia, mutta mummo oli kuullut aaeegeen jalkakylpy ja ajatellut, että tämäpä se sattui. 

Mitä sillekin jalkakylpylaitteelle tapahtui, lue itse. Mummon ja Aleksi kommunikointi on riemukasta luettavaa.

Tuleksie kehveli ajelemmaan minnuu sitten, kun Sahasen sukkuun saahhaan ensmäinen mersu?  mummo kysyy. -Pääsee tuo Järvisen poikakii kyytii, jos ossaa jo olla laittamatta räkkäänsä nahkapiellyksiin. 

Kirja huipentuu hurjaan automatkaan, joka muuttaa koko revohkan elämän. Kirjan vakavampi sanoma on, että masennus voi olla tappava tauti. Kurjuuksilla tässä kirjassa ei kuitenkaan todellakaan mässäillä! Lue ja ilahdu!

Max Manner: Mayra

Kuvahaun tulos haulle max manner mayra
Arktinen Banaani, 2017
En ole aikaisemmin tarttunut yhteenkään Max Mannerin kirjaan. Jostain syystä kirjastotyössäni, kun Mayra palautui lainasta, avasin sen ja luin pari sivua. Kirja lähti samantien mukaani, ja luin sen parilla istumalla loppuun. 

Heikki on työkyvyttömyyseläkkeellä oleva orkesterisellisti. Reuma on runnellut hänen käsiään niin, että soittaminen ei enää onnistu.Heikin vaimo Anna-Liisa kuolee yllättäen auto-onnettomuudessa. Heikki syyttää onnettomuudesta itseään, ja rypee surussaan.  Vanha ystävä Jouko rientää ystävänsä tueksi, ja pienin askelin Heikki yrittää palata takaisin elämään.

Hautausmaalla Heikki tapaa Eevan, joka vie eikä vikise. Eeva on näyttävä ja varakas leskirouva, joka on päättänyt saada Heikistä itselleen uuden kumppanin. Heikki on kiinnostunut, tottakai, mutta samalla häntä vähän hirvittää Eevan dominoiva käytös. Yllättäen Heikkiin ottaa yhteyttä nuoruudenrakastettu Mayra, joka on aikoinaan kadonnut kuin tuhka tuuleen Heikin elämästä. Nyt Mayra majailee Espanjassa, ja haluaa tavata. Heikki lentää Espanjaan ja vuodet ovat yllättäen poispyyhkäistyt. Mayra on entisensä, räiskyvä mutta samalla eteerinen taiteilijasielu, joka arvostaa Heikkiä myös sellistinä.

Heikki hyppää pää edellä uuteen elämään, mutta eiväthän asiat koskaan näin yksinkertaisia ole, ainakaan kirjoissa. Juonipaljastuksia tekemättä on vaikea kertoa enempää. Näyttää siltä, että Heikki menettää taas kaiken, mutta elämällä on vielä tarjottavaa hänelle, jopa jymy-yllätyksen verran.

Taas koin tämän kirjallisuuden loputtoman viehätyksen. Löytää uusi kirjailija ja ihastua niin, että haluaa samantien lukea koko hänen tuotantonsa.Espanjan kieli ja kulttuuri ovat myös lähellä sydäntäni, ja tapahtumat sijoittuvat osittain Espanjan Andalusiaan, minne Mayra on asettunut asumaan. Seuraavaksi aion hypätä Mannerin dekkareiden maailmoihin.



torstai 11. tammikuuta 2018

Cilla & Rolf Börjlind: Nousuvesi

Kuvahaun tulos haulle börjlind nousuvesi

Schilds & Söderströms, 2013
Luin siis sarjan neljännen osan Uinu paju pienoinen epähuomiossa ensimmäiseksi, ja halusin palata ihan alkuun, joten etsin käsiini tämän Nousuvesi-kirjan. Tässä ensimmäisessä osassa pääsin palaamaan Olivia Rönningin poliisiopiskelija-aikoihin, ja selitys tuli myös sille, miten Tom Stilton on joutunut kadulle kodittomaksi poliisinuraltaan. 

Olivia edesmennyt isä on aikanaan tutkinut selvittämättömäksi jäänytta tapausta, jota kutsuttiin nimellä "rantamurha". Olivia päättää jatkaa tutkimuksia harjoitustyönään. 23 vuotta aikaisemmin on Ruotsin länsirannokolla Nordkosterin saarella tapahtunut raaka murha. Nuori, raskaana oleva nainen on murhattu tekemällä rantahiekkaan kuoppa, johon nainen on haudattu kaulaansa myöten, ja annettu sitten nousuveden hoitaa tehtävä loppuun. Koskaan ei saatu selville naisen henkilöllisyyttä. Tapahtumalla oli silminnäkijä, silloin 9-vuotias pikkupoika.

Kirjan toinen juonilinja sijoittuu Tukholmaan, missä pahoinpidellään raa'asti asunnottomia. Pahoinpitelyt nauhoitetaan ja ladataan nettiin. Yksi uhreista kuolee, ja tapauksen muututtua murhaksi poliisikin kiinnostuu.

Vielä kolmaskin juonilinja löytyy. Bertil Magnusson on rikas monikansallisen kaivosyhtiön toimitusjohtaja. Yhtiön toimet ja luvansaantimenetelmät eivät oikein kestä päivänvaloa. Sitten Bertil alkaa saada kiristyspuheiluita, joissa on nauhoitettuja keskustelunpätkiä. Keskustelut sisältävät aineistoa,  joka ei saa missään nimessä joutua julkisuuteen, ja Bertil aloittaa epätoivoisen yrityksen jäljittää alkuperäiset nauhat. 

Sivujuoniakin on moninaisia. Seuralaistyttöpalveluita, häkkitappeluita ym vähän liikaakin yhteen tarinaan, ja osa juonista ei tunnu liittyvän tarinaan millään lailla. Aika lailla hämmennystä omalla kohdallani herätti tuo, että tosiaan luin sarjan neljännen osan Uinu paju pienoinen ennen tätä ensimmäistä. Tom Stilton oli neljännessä osassa komea ja terävä, poliisia auttava ex-poliisi. Nousuvedessä hän on onneton, koditon, kadulla elävä alkoholisti Jelle. Nousuvedessä esiintyy muitakin henkilöitä, jotka Uinu paju pienoinen -kirjassa nousevat tärkeämpään osaan, mutta tässä he herättävät pelkästään hämmennystä.

Kyllähän nämä kaikki tarinan juonteet sitten varsin taitavasti kurotaan yhteen kirjan loppua kohden. Hiukan sillisalaattimainen maku kirjasta kuitenkin jäi. Loppuratkaisun aavistin jo kirjan loppumetreillä, joskin toivoin olevani väärässä, nimittäin vähän liian paksulta ja epäuskottavalta se tuntui.


maanantai 1. tammikuuta 2018

Cilla & Ralf Börjlind: Uinu paju pienoinen

Kustantamo S & S, 2017
Taas kävi niin, että nappasin uutuushyllystä dekkarin, enkä tajunnut että tämä on jo neljäs Tom Stiltonista kertova kirja. Nyt on sitten työn alla Nousuvesi, josta tehty tv-sarja on nähty Suomessakin. Tässä kirjassa hiukan häiritsi se, etteivät henkilöt olleet ennalta tuttuja. Pidin kirjasta kovasti ja aion lukea aiemmatkin osat, järjestyksessä. 

Smoolannin metsästä löytyy haudattuna n. kymmenvuotiaan pojan ruumis, jonka aika ja metsän eläimet ovat saaneet huonoon kuntoon. Poika on murhattu, ja hänelle on myös tehty seksuaalista väkivaltaa. Jäljet johtavat Bukarestin alamaailmaan ja viemäreihin.

Eurooppaan on saapunut ennnennäkemätön pakolaisten aalto, josta myös Ruotsi on saanut osansa. Poliisi Olivia toimii avustustehtävissä Tukholman päärautatieasemalla, missä pakolaisille tarjotaan vettä ja ruokaa ja yritetään löytää katto pään päälle. Avustustehtävissä toimii myös Tom Stiltonin asuinkumppani Luna. 

Muriel asuu kaverinsa metsämökissä, ja hankkii rahaa huumeisiin myymällä itseään kaduilla. Hän löytää kadulta lohduttomasti itkevän pakolaistyttö Folamin, ja ottaa tämän suojiinsa metsämökkiin. Äkkiä Muriel on saanut syyn yrittää pysyä erossa huumeista, kun hän haluaa auttaa ja suojella Folamia. 

Ruumiita löytyy lisää, ja Tom Stilton kutsutaan mukaan avustajaksi rikostutkintatiimiin, jossa hän on työskennellyt, ennen vuosiaan kadulla. Olivian kanssa he lähtevät Bukarestiin, sukeltavat viemäreihin ja alamaailmaan ja yrittävät löytää selitystä tapahtumiin. Myös Folamin kohtalo tuntuu liittyvän tapahtumiin, jotka ovat karun kauheita. Rikolliset eivät kaihda keinoja ja laativat organisaatioita, eikä ihmishenki - varsinkaan tuntemattoman pakolaislapsen henki - ole minkään arvoinen, kun isot rahat liikkuvat. Myös Tom on nähnyt ja kuullut liikaa.

Kirjan henkilöihin muodostui helposti mutkaton suhde, ja palan halusta tietää heidän aikaisemmista vaiheistaan. Kirja käsittelee päivänpolttavia aiheita, joista kovin moni uutuusdekkari juuri nyt kertoo. Mutta se ei tässä kirjassa häirinnyt. Kirja on piinaavan jännittävä ja kertoo ihmistä, jotka eivät pelkää vaarantaa omaa henkeään ihmishenkiä pelastaessaan.