tiistai 8. marraskuuta 2016

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja : miehen työt

WSOY, 2016
Sisällys:
Metsän huoltokirja
Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun poikani kysyi minkä arvoisia meidän metsämme ovat. Kuinka männyille, kuusille, sammaleille, soille, mustikkakankaille ja tuntemattomille autonraadoille voi laskea rahallisen arvon?
 
Talon huoltokirja
Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun ei ränneistä pidetä huolta.
 
Auton huoltokirja
Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun naapurin Kolehmainen sanoi vaihtavansa autoa. Lähes uusi japanialainen kulkupeli, vuosimallia yhdeksänkymmentä ja neljä. Kolehmainen väitti säästävänsä polttoaineessa ja vakuutusmaksuissa merkittäviä summia vuosittain, kun ajaa uudella. Ilmoitan: polttoainetta säästetään jättämällä turhat ajot. Minkä takia pitää lähteä keskellä yötä huoltamolle nakkisämpylän ostoon?
 
Emännän huoltokirja
Löysin emännän. Istui katsomossa ja nauroi. Juotiin monet kahvit. Leipoi heti parasta pullaa tässä maailmassa. 
 
Lapsen huoltokirja
Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun aamupalaksi syödään hiutaleita. Eivät jää päähän matematiikan laskut, eivät pysy työkalut kourassa eikä jaksa kiertää latua sellaisella aamupalalla. 
 
Tämän opaskirjan lukaisin yhdellä aamukahvi-istumalla. Tästä kirjasta löytyy ohjeet melkein kaikkeen mitä miehen (ja miksei naisenkin) pitää osata tehdä. Osa ohjeista on ihan kirjaviisautta eri lähteistä, kuten jokamiehenoikeudet ja häävalssin askelkuviot. Osa on sitten Mielensäpahoittajan omaa viisautta. Kyrö on kertonut, että Mielensäpahoittajalla on esikuva todellisessa elämässä. Kuka hän sitten onkin, arvostan hänen yksinkertaista elämänkatsomustaan. Ehkä ei helpoin mahdollinen isä, appiukko tai aviomies ole ollut hän. Mutta fiksusti hän osaa kyseenalaistaa monet nykymaailman välttämättömyydet. 

Nykypäivänä penikoille pannaan kypärä päähän, pelätään niiden puolesta ja työnnetään aaltouuniruokia suuhun. Kyllä pitää pikkusen kopsahtaa, että tietää välttää sen alimman omenapuun oksan seuraavalla kerralla. 
 
Ne eivät epäile itseään. Kun lapsi kiipeää puuhun, se menee suoraan latvaan saakka ellei isä tai äiti ehdi puun juurelle varoittamaan, että pian putoat. Heti kun se ymmärtää, että semmoinen on mahdollista, sen ote alkaa heiketä. 
 
 
 
 

2 kommenttia:

  1. Tykkäsin myös tästä kirjasta ja tuli fiilis että kaikkien pitäisi tämä lukea niin osattaisiin olla ihmisiksi! Luin myös muita sun kirja-arvioita ja tuli monta kirjaa luettavien listaan, kiitos! DIMILY venaakin tuolla hyllyssä, mutta myös kirja yksinäisyydestä pitää lukea! Ja sun suosittelema Valvomo oli tosi hyvä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos olet löytänyt vinkkejä! Kirjat on vaan niin henkilökohtaisia, että vaikka toinen olis tykännyt kuinka niin itse ei sitten välttämättä tykkääkään.

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!